Viisi Pohjois-Saksan rannikkovaltiota vaatii liittovaltion hallitukselta lisää taloudellista tukea satamainfrastruktuurille - kiireellisiä toimia tarvitaan!
www.ostsee-zeitung.de:n raportin mukaan viisi Pohjois-Saksan rannikkovaltiota vaativat liittohallitusta lisäämään investointeja satamainfrastruktuuriin. Nykyinen kaikille maille vuosittain käytettävä 38,3 miljoonan euron määrä ei ole muuttunut 20 vuoteen eikä se ole läheskään riittävä. Liittovaltioiden ministerit ja senaattorit korostavat, että infrastruktuurin riittävään laajentamiseen tarvitaan vähintään 400 miljoonaa euroa vuodessa. Rannikkomaiden satamainfrastruktuuriinvestointien puutteella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Satamatilojen laajentaminen on viennin ja tuonnin kannalta ratkaisevan tärkeää, minkä vuoksi riittämätön infrastruktuuri vaikeuttaa kauppaa...

Viisi Pohjois-Saksan rannikkovaltiota vaatii liittovaltion hallitukselta lisää taloudellista tukea satamainfrastruktuurille - kiireellisiä toimia tarvitaan!
Tekijän raportin mukaan www.ostsee-zeitung.de,
Viisi Pohjois-Saksan rannikkovaltiota vaativat liittohallitusta lisäämään investointeja satamainfrastruktuuriin. Nykyinen kaikille maille vuosittain käytettävä 38,3 miljoonan euron määrä ei ole muuttunut 20 vuoteen eikä se ole läheskään riittävä. Liittovaltioiden ministerit ja senaattorit korostavat, että infrastruktuurin riittävään laajentamiseen tarvitaan vähintään 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Rannikkomaiden satamainfrastruktuuriinvestointien puutteella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Satamarakenteiden laajentaminen on ratkaisevan tärkeää viennin ja tuonnin kannalta, joten riittämätön infrastruktuuri voi vaikuttaa kauppaan. Tämä voi johtaa pullonkauloihin toimitusketjuissa ja kuluttajien hintojen nousuun. Lisäksi infrastruktuuri-investointien puute voi vaikuttaa Pohjois-Saksan satamien kilpailukykyyn kansainvälisessä kaupassa.
Myös Pohjois-Saksan rannikkovaltioiden vaatimukset voivat vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin. Kasvava investointitarve voi johtaa siihen, että maat laskevat liikkeeseen enemmän joukkovelkakirjoja saadakseen tarvittavat varat. Tämä voi vaikuttaa joukkovelkakirjalainojen hintoihin ja korkoihin, mikä saattaa houkutella tai pelotella sijoittajia. Lisäksi valtioiden vaatimukset voivat johtaa keskusteluun valtion investointimenoista ja velkajarrun toteuttamisesta.
Myös tämänhetkinen kehitys liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätökseen liittyen varojen käyttöön ilmastonsuojeluun koronakriisin torjuntaan saattaa vaikuttaa. Päätös voisi rajoittaa infrastruktuurihankkeiden käytettävissä olevaa rahoitusta entisestään, koska liittovaltion hallitus voisi joutua jakamaan varoja uudelleen tuomioistuimen vaatimusten täyttämiseksi. Tämä voi aiheuttaa lisähaasteita infrastruktuurihankkeiden rahoituksessa.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.ostsee-zeitung.de