Saksalaisten ostovoima vuonna 2024: GfK-tutkimuksen analyysi ja alueelliset erot

Saksalaisten ostovoima vuonna 2024: GfK-tutkimuksen analyysi ja alueelliset erot

<

p class="id-Article-content-item id-Article-content-item-summary">GfK:n uusi tutkimus on laskenut, kuinka korkea saksalaisten ostovoima henkeä kohti on. Neljä liittovaltiota nostaa keskiarvoa voimakkaasti.

Saksalaisten ostovoima nousee 27 848 euroon asukasta kohden vuonna 2024. Näin kerrotaan markkinatutkimusyhtiö GfK:n tänään julkaistussa tutkimuksessa. Puhtaasti matemaattisesti tämä vastaa 2,8 prosentin kasvua henkeä kohti eli 767 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Keskimäärin saksalaisilla on kuluvana vuonna käytettävissään keskimäärin 27 848 euroa asukasta kohden kulutukseen, asumiseen, vapaa-aikaan tai säästämiseen.

Mitä ostovoimalla tarkoitetaan, on määrittelykysymys. GfK laskee käytettävissä olevan nimellisen nettotulon, joka sisältää valtion siirtomaksut, kuten eläkkeet, työttömyysetuudet ja lapsilisät. Tästä ei vähennetä mitään. Siksi hintakehitys vuonna 2023 vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä näistä luvuista lopulta jää jäljelle. Kokonaistaloudellista kehitystä arvioiva asiantuntijaneuvosto, niin sanotut ekonomistit, arvioi inflaation olevan keskimäärin 2,6 prosenttia vuonna 2024.

Saksalaisten ostovoima: Baijeri, Hampuri ja Baden-Württemberg huipulla

GfK:n luvut osoittavat, että alueelliset erot ovat suuria. Mutta johtopäätösten tekeminen tästä ei ole niin helppoa. "Müncheniläinen eläkeläinen voi helposti parantaa ostovoimaansa muuttamalla Itä-Saksaan", selittää Timm Bönke, Saksan taloustutkimuslaitoksen (DIW) talousasiantuntija. "Esimerkki osoittaa, että pelkkä ostovoima ei kerro paljoa siitä, kuinka paljon rahaa jollain on käytettävissä. Aina pitää tietää, mitä kuluja on." Asiantuntija tulee kuitenkin siihen tulokseen, että "GfK-tiedot heijastavat tarkasti alueita, joilla ihmiset ovat varakkaampia".

Katsaus ostovoiman alueelliseen jakautumiseen Saksassa osoittaa, että Baijeri on edellisten vuosien tapaan ykkönen. Kahdeksan kymmenestä "rikkaimmasta" kaupunki- ja maaseutupiiristä sijaitsee Baijerissa. Koko osavaltiossa asukkailla on käytössään 30 130 euroa asukasta kohden. Tämä asettaa Baijerin yli kahdeksan prosenttia kansallisen keskiarvon yläpuolelle. Osavaltioista toisella sijalla on Baden-Württemberg 29 675 euron asukaskohtaisella ostovoimalla, jota seuraa Hampuri (29 657 euroa). Hessen on neljännellä ostovoimalla asukasta kohden 28 613 euroa.

Itä, jolla on alhaisin ostovoima

Parhaat kvartettit ovat ainoat osavaltiot, jotka ylittävät kansallisen keskiarvon. Muualla maassa, ainakin lopulla 75 prosentilla liittovaltioista, asukkailla on keskimääräistä vähemmän käytettävissä. Kolme viimeistä sijaa ovat Saksi-Anhalt (24 939 euroa), Mecklenburg-Vorpommern (24 858 euroa) ja Bremen (24 702 euroa).

Mutta tässäkin on syytä olla varovainen. "Se, että ostovoima on korkea Baijerissa, Frankfurtin alueella ja Baden-Württembergissä, on luonteenomainen", selittää DIW:n ekonomisti Bönke. "Juuri siellä elinkustannukset ovat korkeat, minkä vuoksi asukkaiden on kannettava huomattavasti korkeampia kiinteitä kustannuksia ja heillä on väistämättä oltava korkea ostovoima." Vuokrat ovat keskeinen tekijä elinkustannuksissa. "Mutta kaikki paikalliset palvelut, kuten kampaajalla käynti, ovat kalliimpia, koska kaupoissa on maksettava korkeampi vuokra. Sama euro on Münchenissä halvempi kuin muualla", Bönke sanoo.

Varakkaat säästävät, köyhemmät kuluttavat

Toinen tärkeä yksityiskohta on keskiarvon laskeminen. Tätä varten on kaksi menetelmää: mediaani ja aritmeettinen keskiarvo. Mediaanilla kaikki luvut asetetaan vierekkäin ja keskikohtaa tarkastellaan. GfK laskee aritmeettisella keskiarvolla. Kaikki luvut lasketaan yhteen ja jaetaan numeroiden lukumäärällä. "Tämä ei ole optimaalinen tuloja tarkasteltaessa, koska palkat vaihtelevat suuresti. Tai toisin sanoen: tässä esitetyt luvut antavat liian positiivisen kuvan, koska muutama korkea tulo voi nostaa keskiarvoa melkoisesti. Siksi mediaani on itse asiassa merkityksellisempi."

Sinun on pidettävä mielessä, että enemmän rahaa taskussasi ei välttämättä tarkoita, että rahaa kuluu enemmän. "Tiedämme tutkimuksista, että köyhemmät käyttävät ylimääräistä rahaa. Varakkaampien ihmisten säästämisaste kasvaa myös tulojen kasvaessa", Bönke sanoo.

Tekijän raportin mukaan www.merkur.de,