Tekoälyn renessanssi Saksassa: Näin taloudesta tulee tuottavampi!
Ota selvää, kuinka tekoäly voi lisätä Saksan talouden tuottavuutta vuoteen 2040 mennessä ja mitä puiteehtoja tarvitaan.

Tekoälyn renessanssi Saksassa: Näin taloudesta tulee tuottavampi!
Tekoälyn (AI) integrointi Saksan talouteen on keskeinen voimavara työn tuottavuuden lisäämisessä. Saksan talousinstituutin (IW) Saksan kaupallisen talouden sekakomitean puolesta laatiman tämänhetkisen raportin mukaan tekoälyn odotetaan lisäävän merkittävästi tuottavuutta vuoteen 2030 mennessä. IW:n tiedejohtaja Hubertus Bardt esitteli äskettäin tulokset Berliinissä ja korosti, että tekoälyn pitäisi ohjata talous "takaisin tuottavuuden polulle", mutta se ei synnytä uutta ihmettä.
Vuodesta 1991 lähtien Saksan talouden suorituskyky on heikentynyt joka vuosikymmen, ja tuottavuuden kasvu on vain 0,4 prosenttia vuonna 2024. Trendi ei ole yksittäinen, ja se näkyy myös kansainvälisesti. IW ennustaa tuottavuuden keskimääräiseksi kasvuksi 0,9 prosenttia vuosille 2025–2030 ja 1,2 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, ja yli kaksi kolmasosaa tästä kasvusta johtuu tekoälyn käytöstä. Kaiken kaikkiaan noin 3 prosentin potentiaalin bruttokansantuotteesta odotetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tekoälyn avulla.
Odotukset ja tarvittavat ehdot
Näiden odotusten täyttäminen edellyttää kuitenkin erilaisia edellytyksiä. Infrastruktuuri, resurssit ja aineettomat pääomat, kuten digitaaliset verkot, laskentakapasiteetti, erikoisohjelmistot ja data, ovat välttämättömiä. Lisäksi saatavilla on oltava hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Työnantajien on panostettava näihin alueisiin pysyäkseen kilpailukykyisinä kansainvälisessä kilpailussa. Myönteistä lähestymistapaa tekoälyyn tarvitaan sekä työnantajille että työntekijöille, jotta työprofiilit voidaan muuttaa onnistuneesti eikä korvata työpaikkoja massalla.
Yksilöllisten, kokonaisvaltaisten tekoälystrategioiden tarve yrityksissä korostuu. Erityisesti työntekijöiden koulutus ja jatkokoulutus ovat tärkeitä tekoälyn tehokkaan käytön kannalta. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, tiedonhallinta on keskeinen osa menestyvää tekoälysovellusta. Heise.de:n mukaan vuoteen 2023 mennessä noin 58 prosenttia huollettavista työntekijöistä ei ole vielä työskennellyt tekoälyn parissa, kun taas vain 10,3 prosenttia katsoo olevansa kokenut tekoälyn parissa.
Säännöt ja haasteet
Toinen tärkeä näkökohta ovat puiteehdot, jotka liittohallituksen on tarjottava. Sääntely ei saisi hidastaa innovointia liiallisella byrokratialla. Tähän sisältyy myös EU:n tekoälylain Saksan täytäntöönpanon mukauttaminen käytännön yritystodellisuuteen. Yrityksillä on paineita tuntea ja noudattaa sovellettavia sääntöjä ja lakeja ja samalla ryhtyä innovatiivisiin toimiin.
Tällä hetkellä 80 prosenttia yrityksistä ei vielä ymmärrä, kuinka heidän liiketoimintamallinsa voi hyötyä tekoälystä. Keskisuurilla yrityksillä on usein omat IT-infrastruktuurinsa, joita voidaan jo käyttää tekoälyn käyttöön. Silti haasteet, kuten tietoinfrastruktuuri, ovat este monille näistä yrityksistä. Tekoälyn täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää myös veronalennuksia, alhaisia energiakustannuksia ja perusteellista sääntelyn purkamista.
Yhteenvetona se osoittaa, että tekoäly on merkittävä mahdollisuus Saksan taloudelle ja voi vaikuttaa ratkaisevasti palaamaan vakaalle tuottavuusuralle. Tämän polun onnistuminen edellyttää kuitenkin selkeitä strategioita ja puiteehtoja sekä yritysten aktiivista osallistumista. äänekäs työnantaja.de Työprofiilien muutos tekoälyn avulla voidaan odottaa ilman työpaikkojen massakorvausta.
Polku työn tulevaisuuteen vaatii siksi pitkän aikavälin ponnisteluja sekä liike-elämän että politiikan tasolla, jotta tekoälyn edut voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Miten heise.de Kuten todettiin, tekoälyn voidaan odottaa lisäävän tehokkuutta erityisesti kustannusten ja ajansäästöjen osalta, mikä voi viime kädessä johtaa palkkojen nousuun näissä ammateissa.