Ilmastokriisi uhkaa Saksan teollisuutta: energiakustannukset ja byrokratia kasvavat!

Ilmastokriisi uhkaa Saksan teollisuutta: energiakustannukset ja byrokratia kasvavat!

19. heinäkuuta 2025 Saksa kohtaa tärkeitä haasteita, jotka vaikuttavat teollisuuden tulevaisuuteen. Keskustelu keskittyy yhä enemmän korkeisiin energiakustannuksiin, byrokratiaan ja vihreään muutokseen. Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraukset näyttävät usein jäävän huomiotta, vaikka ilmastonmuutosta pidetään vakavana uhkana Saksan talouden kilpailukyvylle Aika raportoitu. Nämä seuraukset eivät vaikuta vain välillisesti teollisuuteen, vaan heikentävät suoraan myös taloudellisen toiminnan perustaa.

Erityisesti se vaikuttaa monimutkaisiin toimitusketjuihin, joista on käyty kiivasta keskustelua viime vuosina. Äärimmäiset sääilmiöt ovat aiheuttaneet jo miljardeja euroja vahinkoja. Silmiinpistävä esimerkki on vuoden 2018 Reinin matalavesikriisi, joka aiheutti BASF:lle 250 miljoonan euron lisäkustannukset. Reinin rahtikapasiteetti laski jopa 80 prosenttia, mikä vaikutti merkittävästi logistiikkaan.

Ilmastonmuutos ja sen seuraukset

Asian kiireellisyyttä tukevat tiedot. Kesällä 2022 Saksassa kuoli yli 8 000 ihmistä äärimmäisen kuumuuden vuoksi, ja lämpö heikensi myös työn tuottavuutta teollisuudessa ja rakentamisessa jopa 10 prosenttia. Liittovaltion työministeriön arvion mukaan tämä johtaa noin kolmen miljoonan työpäivän menettämiseen ja noin seitsemän miljardin euron taloudellisiin kustannuksiin vuosittain. Tämä kehitys osoitti, että ilman ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä julkiseen talouteen voi kohdistua merkittäviä paineita.

Toinen tuhoisa katastrofi oli Ahrin laakson tulva vuonna 2021, joka aiheutti yli 33 miljardin euron vahingot, joista vain kolmasosa oli vakuutettu. Vakavat vaikutukset näkyvät myös maatalouden tuottojen yhteydessä. Kuivina vuosina viljan ja maissin sadot laskivat jopa 25 prosenttia. Saksan maanviljelijöiden yhdistys arvioi vuoden 2022 vahingoksi noin 3,6 miljardia euroa.

Talousnäkymät paineen alla

Mutta ei vain luonto kärsi, vaan yritykset epäilevät yhä enemmän infrastruktuurin ja suunnittelun turvallisuutta Saksassa. Euroopan investointipankin tutkimus osoittaa, että 64 prosenttia EU:n yrityksistä kärsii tappioista ilmastonmuutoksen vuoksi. Saksan teollisuus- ja kauppakamarien liiton (DIHK) tekemän tutkimuksen mukaan 40 prosenttia saksalaisista teollisuusyrityksistä harkitsee muuttoa ulkomaille, koska korkeat energiakustannukset ovat uhkaavia.

Luottamus Saksaan sijaintipaikkana on heikkenemässä - ei pelkästään energian hintojen vuoksi, vaan myös riittämättömän sopeutumisen vuoksi ekologisiin todellisuuksiin. Ilmasto- ja teollisuuspolitiikan suunnanmuutos on kiireellinen. Ehdotuksista, kuten "ilmastosolidaarisuudesta" ja investoinneista ilmastonkestävään infrastruktuuriin, keskustellaan. Ajatus siitä, että ennaltaehkäisy ilmastonsuojelun avulla voisi olla halvempaa pitkällä aikavälillä kuin katastrofien jälkeiset korjaukset, on tulossa yhä tärkeämmäksi. Tutkimusten mukaan jokainen ilmastonsuojeluun käytetty euro voisi säästää jopa seitsemän euroa seurantakuluissa.

Tulevaisuuden kehitystä silmällä pitäen Saksa on talouspolitiikan tienhaarassa: toimettomuuden kustannukset on punnittava ilmastonsuojelun kustannuksiin. Ilmastonmuutos ilmenee Saksassa hyperbolisesti yleistyvien ja intensiivisempien sääolosuhteiden, kuten rankkasateiden, tulvien, myrskyjen, kuivuuden ja erittäin korkeiden lämpötilojen kautta. Liittovaltion talousministeriö korostaa.

Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen kokonaiskustannukset voivat ylittää äärimmäisten sääilmiöiden taloudelliset kustannukset. Tarvittavat sopeutumistoimenpiteet voivat auttaa lieventämään raakoja vaikutuksia. Liittovaltion talousministeriön tutkimusraportissa selvitettiin kahdeksassa skenaariossa, miten ilmastonsuojeluinvestoinnit ja hiilidioksidin hinnat vaikuttavat kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin. Tavoitteena on saada aikaan energia- ja taloussektorin kokonaisvaltainen muutos, jonka investointitarpeet voivat ylittää 80 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastonsuojelupolitiikan onnistumisen kannalta selkeät poliittiset signaalit hiilidioksidipäästöistä ovat välttämättömiä investointien mobilisoimiseksi ja suunnitteluvarmuuden luomiseksi.