Kriisipolitiikka ja korot lisäävät velkavuorta - vaikuttaen taloudelliseen tilanteeseen.

Kriisipolitiikka ja korot lisäävät velkavuorta - vaikuttaen taloudelliseen tilanteeseen.

Tekijän raportin mukaan www.n-tv.de,

Hallitus rahoittaa korkeita energian hintoja ja siirtymistä joukkoliikenteeseen miljardeilla, mikä lisää valtion velkaa. Samaan aikaan korot nousevat, mikä tekee lainoista kalliimpia. Tämä johti 91,5 miljardin euron alijäämään vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä.

Korkokustannusten nousu, kallis energiatuki ja Saksan lipun kustannukset ovat saaneet Saksan valtion velkavuoren kasvamaan merkittävästi. Liikevaihto nousi 6,1 prosenttia 1 337,8 miljardiin euroon ja kulut 7,7 prosenttia 1 429,3 miljardiin euroon. Erityisen suuri vaikutus oli kotitalouksien ja yritysten energiatuilla, kuten sähkön ja kaasun hintajarrulla. Liittovaltio, kunnat ja yhteisöt sekä sosiaaliturva olivat tappiollisia.

Liittovaltion korkokulut nousivat lähes kolme kertaa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 39,4 miljardiin euroon. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkoaan 4,5 prosenttiin. Tämä tekee myös julkisen sektorin rahoituksen kalliimmaksi. Myös valtioiden ja kuntien korkotaakka kasvoi merkittävästi.

Toinen syy vajeeseen on se, että liikenneyhtiöiden velat paikallisliikenteessä (ÖPNV) on nyt otettu mukaan laskelmaan. Tämä johtuu Deutschlandticketin rahoituksesta.

Suuremmasta alijäämästä huolimatta Makrotalouden ja suhdannetutkimuksen instituutti (IMK) ei näe tätä taloudellisena ongelmana. Julkisen talouden alijäämän odotetaan vuonna 2023 olevan selvästi alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ja siten alle vuoden 2022 2,5 prosentin.

Kaiken kaikkiaan nämä luvut osoittavat, että kriisi ja siihen liittyvät julkiset menot vaikuttavat merkittävästi valtion velkaan ja rahoituskustannuksiin. Tämä on havaittavissa erityisesti Saksan talouden alkavan lievän taantuman taustalla.