Suche
Mein Konto
Elinajanodote Sveitsissä: eläkejärjestelmän haasteita ja mahdollisuuksia
www.nzz.ch:n raportin mukaan elinajanodote Sveitsissä on yli kaksinkertaistunut viimeisen 150 vuoden aikana, ja sen odotetaan nousevan edelleen. Tämä on myönteinen kehitys, mutta se johtaa tarpeeseen mukauttaa eläkejärjestelmiä. Tämän kasvun seuraukset voivat olla merkittäviä rahoitusalalle ja markkinoille. Normaali eläkeikä ei nouse eliniän pidentyessä, mikä voi johtaa taloudellisiin pullonkauloihin vanhuus- ja perhevakuutuksessa (AHV). Liittovaltion tilastotieteilijöiden tiedot osoittavat, että elinajanodote eläkeiässä on kasvanut merkittävästi ja 65-vuotiaat naiset ja miehet voivat elää keskimäärin 23 vuotta pidempään. …
Elinajanodote Sveitsissä: eläkejärjestelmän haasteita ja mahdollisuuksia
www.nzz.ch:n raportin mukaan
Elinajanodote Sveitsissä on yli kaksinkertaistunut viimeisen 150 vuoden aikana, ja sen odotetaan nousevan edelleen. Tämä on myönteinen kehitys, mutta se johtaa tarpeeseen mukauttaa eläkejärjestelmiä. Tämän kasvun seuraukset voivat olla merkittäviä rahoitusalalle ja markkinoille. Normaali eläkeikä ei nouse eliniän pidentyessä, mikä voi johtaa taloudellisiin pullonkauloihin vanhuus- ja perhevakuutuksessa (AHV).
Liittovaltion tilastotieteilijöiden tiedot osoittavat, että elinajanodote eläkeiässä on kasvanut merkittävästi ja 65-vuotiaat naiset ja miehet voivat elää keskimäärin 23 vuotta pidempään. Tämä merkitsee lähes 70 prosentin kasvua AHV:n käyttöönotosta vuonna 1948. Tämä asettaa suuria haasteita eläkejärjestelmille erityisesti rahoituksen ja resurssien uudelleenjaon osalta nuoremmilta vanhemmille.
Kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että ihmisellä on "luonnollinen" enimmäiselinikä, joka on 120-150 vuotta. Tällä voi olla taloudellisia vaikutuksia eläkejärjestelmiin ihmisten ikääntyessä.
Lisäksi lääketieteessä on odotettavissa lisäedistystä, erityisesti syövän diagnosoinnissa ja hoidossa sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tämä kehitys voi johtaa siihen, että ihmiset elävät vieläkin pidempään keskimäärin, mikä lisää entisestään eläkejärjestelmien taloudellista taakkaa.
Vaikka myös vastakkaisista vaikuttavista tekijöistä, kuten pandemioiden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveysriskeistä keskustellaan, monet tarkkailijat odottavat edelleen elinajanodotteen pidentymistä. Tämä voi johtaa eläkemenojen lisääntymiseen edelleen, jos eläkejärjestelmiin ei tehdä vastaavia muutoksia.
Kaiken kaikkiaan sveitsiläisten ihmisten ikääntymisen odotetaan jatkuvan, millä voi olla merkittävä vaikutus rahoitusalaan ja markkinoihin. Eläkejärjestelmien mukauttaminen ja tulevaisuuteen suuntautuva rahoitussuunnittelu ovat siksi välttämättömiä rahoitusvakauden varmistamiseksi.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.nzz.ch