Merz haluaa perua lomat: talous vai työntekijöiden hyvinvointi?
Keskustelua yleisten vapaapäivien peruuttamisesta Saksassa: Merzin lähestymistapa työhön ja taloudelliset analyysit ajavat keskustelua.

Merz haluaa perua lomat: talous vai työntekijöiden hyvinvointi?
Saksassa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua työkulttuurista, etenkin CDU:n liittovaltion puheenjohtajan Friedrich Merzin lausuntojen jälkeen. Merz on propagoinut, että saksalaiset eivät tee tarpeeksi työtä, mikä on negatiivista taloudelle. Tämä väite suhtaudutaan skeptisesti, sillä monet korostavat lomien ja toipumisjaksojen tarvetta. CDU:ssa on jo aloitettu alustavia keskusteluja mahdollisista työaikajärjestelyn uudistuksista, muun muassa maksimityöajan joustamisesta ja kansalaisetujen houkuttelevuuden vähentämisestä työnteon halun lisäämiseksi. Liike-elämän lobbaus vaatii myös yleisen vapaapäivän poistamista tuottavuuden lisäämiseksi, vaikka Merz ei suoraan tue tätä ajatusta puolueen johtajana. näkökulma päivittäin raportoi, että tätä keskustelua muokkaa myös laajempi sosiaalinen konteksti.
Loman lakkauttamista koskeva tutkimus on saanut liikkeelle sekä kannattajia että vastustajia. Monet kannattajat väittävät, että loman poistaminen voisi piristää taloutta. He viittaavat Saksan talousinstituutin (IW) laskelmiin, joiden mukaan ylimääräinen työpäivä voisi kasvattaa Saksan bruttokansantuotetta (BKT) 5-8,6 miljardilla eurolla. Sitä vastoin Verdin kaltaiset ammattiliitot varoittavat kielteisistä seurauksista työntekijöiden toipumiseen ja vaativat lisää vapaapäiviä työehtosopimusneuvotteluissa. Lomakeskustelu käydään monimutkaisessa demografisessa kontekstissa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, mikä vaikuttaa työmarkkinoihin. Saksan talous korostaa, että Tanska peruutti yleisen vapaapäivän viime vuonna ja hyötyi tästä toimenpiteestä, mukaan lukien palkankorotuksesta.
Taloudelliset vaikutukset ja haasteet
Muutoksella harvempiin pyhäpäiviin voi olla erilaisia vaikutuksia Saksan rakennusalalla riippuen siitä, osuuko loma kesään vai talveen. Loman osuus työajasta on noin 0,4 prosenttia, ja peruutuksen vaikutus voi vaihdella toimialasta riippuen 0,2 prosentin välillä taloustuotannosta. Lisäksi tällaisen toimenpiteen toteuttamista pidetään monimutkaisena. Saksan liittovaltiorakenteet edellyttävät erilaisia päätöksiä kussakin liittovaltiossa, mikä vaikeuttaa yleisen vapaapäivän peruuttamista.
Asiantuntijat, kuten Christoph Schröder IW:stä, korostavat paradigman muutoksen tarvetta työajan järjestämisessä: "Meidän on tehtävä enemmän, ei vähemmän", etenkin kun otetaan huomioon Saksan kohtaamat demografiset haasteet. Tässä keskustelussa taloudelliset vaatimukset ja työntekijöiden elämänlaatu ovat tiukassa jännityksessä.