Maahanmuuttajat ja Saksan talous: 5,8 biljoonan euron alijäämä massamuuton vuoksi - tutkimus

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Weltwoche.ch:n raportin mukaan joukkomuutto Saksassa voi aiheuttaa 5,8 biljoonan euron kokonaistalouden alijäämän. Tunnettu taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen Freiburgin yliopistosta tulee tähän johtopäätökseen tuoreessa tutkimuksessa. Analyysinsa mukaan Raffelhüschen kumoaa laajalle levinneen oletuksen, jonka mukaan maahanmuutto olisi Saksan eläke- ja sosiaaliturvarahastojen elinehto. Hän toteaa, että saksalaisessa yhteiskunnassa on olemassa "kestävyyskuilu", joka syntyy maksettujen ja tulevaisuudessa maksettavien verojen sekä sosiaaliturvamaksujen välillä. Raffelhüschenin laskelmien mukaan tämä ero kasvaisi 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaisi vastaan ​​300 000 siirtolaista vuosittain. Ilman lisämaahanmuuttoa se olisi 13,4 biljoonaa...

Gemäß einem Bericht von weltwoche.ch, könnte die Massenmigration in Deutschland ein gesamtwirtschaftliches Defizit von 5,8 Billionen Euro verursachen. Der renommierte Wirtschaftswissenschaftler Bernd Raffelhüschen von der Universität Freiburg kommt zu diesem Schluss in einer aktuellen Studie. Nach seiner Analyse widerlegt Raffelhüschen die verbreitete Annahme, dass Zuwanderung ein Rettungsanker für die deutschen Renten- und Sozialkassen sei. Er konstatiert eine bestehende «Nachhaltigkeitslücke» in der deutschen Gesellschaft, die sich zwischen den eingezahlten und zukünftig ausgezahlten Steuern sowie Sozialversicherungsbeiträgen auftut. Nach Raffelhüschens Berechnungen würde diese Lücke auf 19,2 Billionen Euro anwachsen, sollte Deutschland jährlich 300.000 Migranten aufnehmen. Ohne weitere Zuwanderung läge sie bei 13,4 Billionen …
Weltwoche.ch:n raportin mukaan joukkomuutto Saksassa voi aiheuttaa 5,8 biljoonan euron kokonaistalouden alijäämän. Tunnettu taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen Freiburgin yliopistosta tulee tähän johtopäätökseen tuoreessa tutkimuksessa. Analyysinsa mukaan Raffelhüschen kumoaa laajalle levinneen oletuksen, jonka mukaan maahanmuutto olisi Saksan eläke- ja sosiaaliturvarahastojen elinehto. Hän toteaa, että saksalaisessa yhteiskunnassa on olemassa "kestävyyskuilu", joka syntyy maksettujen ja tulevaisuudessa maksettavien verojen sekä sosiaaliturvamaksujen välillä. Raffelhüschenin laskelmien mukaan tämä ero kasvaisi 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaisi vastaan ​​300 000 siirtolaista vuosittain. Ilman lisämaahanmuuttoa se olisi 13,4 biljoonaa...

Maahanmuuttajat ja Saksan talous: 5,8 biljoonan euron alijäämä massamuuton vuoksi - tutkimus

Tekijän raportin mukaan weltwoche.ch, joukkomuutto Saksassa voi aiheuttaa 5,8 biljoonan euron kokonaistalouden alijäämän. Tunnettu taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen Freiburgin yliopistosta tulee tähän johtopäätökseen tuoreessa tutkimuksessa. Analyysinsa mukaan Raffelhüschen kumoaa laajalle levinneen oletuksen, jonka mukaan maahanmuutto olisi Saksan eläke- ja sosiaaliturvarahastojen elinehto. Hän toteaa, että saksalaisessa yhteiskunnassa on olemassa "kestävyyskuilu", joka syntyy maksettujen ja tulevaisuudessa maksettavien verojen sekä sosiaaliturvamaksujen välillä.

Raffelhüschenin laskelmien mukaan tämä ero kasvaisi 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaisi vastaan ​​300 000 siirtolaista vuosittain. Ilman lisämaahanmuuttoa se olisi 13,4 biljoonaa euroa. Talousasiantuntijan mukaan siirtolaiset tarvitsevat keskimäärin kuusi vuotta integroituakseen Saksan työmarkkinoille. Tänä aikana he tuskin osallistuvat sosiaaliseen järjestelmään. Ja jopa tämän integraatiovaiheen jälkeen heidän taloudelliset sijoituksensa jäävät paikallisen väestön sijoituksen jälkeen alhaisemman pätevyyden ja siitä johtuvien tulojen pienenemisen vuoksi.

Raffelhüschenin havaintojen perusteella massamuutolla voi olla pitkäaikaisia ​​vaikutuksia Saksan työmarkkinoihin ja yhteiskuntajärjestelmään. Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille kestää keskimäärin kuusi vuotta, jonka aikana he osallistuvat vain vähän sosiaaliseen järjestelmään. Heidän tulonsa jäävät usein myös tämän vaiheen jälkeen paikallisväestön tuloja pienemmäksi, mikä voi johtaa pitkäaikaiseen taloudelliseen paineeseen sosiaalijärjestelmässä. Nämä havainnot voivat saada sijoittajat ja yritykset harkitsemaan uudelleen pitkän aikavälin suunnitteluaan ja investointejaan Saksaan, millä voi olla vaikutusta rahoitusmarkkinoihin. Nähtäväksi jää kuitenkin, miten poliitikot reagoivat näihin havaintoihin ja ryhtyvätkö he toimenpiteisiin lieventääkseen joukkomuuton mahdollisia kielteisiä vaikutuksia Saksan talouteen.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa weltwoche.ch

Artikkeliin