Säästetään miljardeja vähentämällä kestävän talouskasvun tukia.

Säästetään miljardeja vähentämällä kestävän talouskasvun tukia.

Tekijän raportin mukaan www.infosperber.ch,

Siitä lähtien, kun Saksan liittotuomioistuin lopetti hallituksen velkapetoksen, liikennevaloliitto on yrittänyt selvittää, kuinka 60 miljardin dollarin aukko tukkeutuu. Sen ei tarvitse tapahtua Deutsche Bahnin uudelleenjärjestelyn tai digitalisoinnin tai sosiaalisten etujen kustannuksella. Ilmastoa ja ympäristöä vahingoittavan toiminnan tukien poistaminen riittäisi. Verohelpotukset tai veroetuudet ovat tukia toisella nimellä. Niiden poistaminen tuo noin 65 miljardin euron säästöt. Tukien vähentämisen tulisi olla johdonmukaista mutta asteittaista. 65 miljardia ei siis voitu säästää yhdellä iskulla, mutta ainakin keskipitkällä aikavälillä.

Liittovaltion ympäristöviraston ja ekolog-sosiaalisen markkinatalousfoorumin ehdottama 65 miljardin euron säästöpotentiaali vaikuttaisi merkittävästi markkinoihin ja rahoitussektoriin. Ilmastoa ja ympäristöä haitallisten toimintojen, kuten lento- ja autoliikenteen, maatalouden tai rakentamisen, tukien poistaminen voi saada aikaan rajuja muutoksia rahoitussektorilla. Tämä voisi johtaa investointien siirtymiseen kohti uusiutuvaa energiaa ja vihreitä teknologioita, millä olisi myönteinen vaikutus kestävyyteen ja ympäristönsuojeluun.

Ilmastoa vahingoittaviin tukiin ja verohelpotuksiin sisältyy erityisesti energian hankintaa ja käyttöä 25,4 miljardia euroa, liikennettä 30,8 miljardia euroa, rakentamista ja asumista 3,0 miljardia sekä maataloutta ja kalastusta 6,2 miljardia euroa.

Näillä säästöillä voi olla myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kun vapautuvat varat käytetään erityisiin tukiohjelmiin tai kevennetään yleisesti pienituloisten kotitalouksien taakkaa. Tällaisella rahoituksella voitaisiin vahvistaa ympäristönsuojelutoimia ja välttää sosiaaliset vaikeudet.

Liittovaltion ympäristöviraston johtopäätöksessä korostetaan, että ympäristölle haitallisten tukien vähentämiseen voi liittyä myönteisiä jakeluvaikutuksia. Siellä on mahdollisuus yhdistää ympäristön ja ilmastonsuojelu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Anton Gunzingerin Sveitsissä esittämä ehdotus fossiilisten ja ydinenergialähteiden todellisten kustannusten puolustamisesta johtaisi myös rajuihin muutoksiin energiamarkkinoilla. Veroneutraali hiilidioksidimaksu voisi tehdä uusiutuvista energialähteistä kilpailukykyisen ja mahdollistaa aurinkosähkön kannattavuuden ilman tukia.

Kiistanalainen keskustelu voi myös käynnistää mikroveron käyttöönoton kaikkeen sähköiseen rahavirtoihin, jotta verotaakka siirrettäisiin reaalitaloudesta rahoitustalouteen ja saavutettaisiin sosiaalisia vaikutuksia.

Kaiken kaikkiaan keskustelu ilmaston ja ympäristöä haitallisen toiminnan tukien lakkauttamisesta osoittaa, että rahoitustoimilla voi olla vahva vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan. Rahoitussektori saattaa joutua varautumaan perustavanlaatuisiin muutoksiin, jos tällaista politiikkaa toteutetaan.