Pohjois-Saksan satamat siirtymävaiheessa: miljardeja vihreään energiaan!

Pohjois-Saksan satamat siirtymävaiheessa: miljardeja vihreään energiaan!

Liittovaltion talousministeriö on tilannut kattavan tutkimuksen Pohjois-Saksan satamien muuntamisesta energiasiirtymään. Bremenissä vieraillessaan Christoph Ploß, liittohallituksen meritalouden ja matkailun koordinaattori, kommentoi hankkeen kiireellisyyttä. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa, miten satamista voi kehittyä tulevaisuuden energiakeskuksia, joiden toteuttamiseen tarvitaan miljardeja euroja investointeja kymmenen vuoden aikana. Bremerhaven on suunniteltu vedyn, ilmastoystävällisten polttoaineiden, kuten metanolin ja e-polttoaineiden, keskeiseksi jälleenlaivauspaikaksi.

Liittovaltion hallitus suunnittelee aloittavansa satamien muuttamisen mahdollisimman nopeasti konkreettisten investointien käynnistämiseksi tällä vaalikaudella. Tämä tapahtuu taustalla, että satamapolitiikka nähdään kansallisena tehtävänä, vaikka valtiot ovat peruslain mukaan vastuussa. Liittohallitus siirtää tällä hetkellä vain 38 miljoonaa euroa vuosittain kaikille Saksan merisatamille, kun taas teollisuus ja viisi pohjoista maata vaativat jopa 500 miljoonan euron lisävaatimuksen vuodessa. Ploß on myös ehdottanut perustuslain muuttamista, jotta liittovaltion hallitukselle annettaisiin suurempi taloudellinen osallistuminen satamiin.

Lisärahoitusta ilmastoneutraaliuteen

Lisäksi liittohallitus myönsi neljän seuraavan vuoden aikana 400 miljoonan euron lisärahoitusta Pohjois-Saksan satamien modernisointiin, jotta ilmastoneutraali laivaliikenne olisi pitkällä aikavälillä mahdollista. Liittovaltion liikenneministeri Patrick Schnieder ilmoitti tästä toimenpiteestä vieraillessaan Duisburgin satamassa. Investointien tulee kohdistua erityisesti maasähköjärjestelmiin, vihreän energian bunkkereihin ja ilmastoneutraalien laivareittien luomiseen. Rahoitus tulee Ilmasto- ja muutosrahastosta (KTF).

Saksan satamayhtiöiden keskusliitto (ZDS) valittaa kuitenkin, että 400 miljoonan euron lisärahoitus ei riitä poistamaan olemassa olevaa noin 15 miljardin euron investointiruuhkaa. ZDS:n toimitusjohtaja Florian Keisinger vaatii siksi pitkän aikavälin rahoitusstrategiaa. Myös rannikkovaltioiden CDU-ryhmät painostavat ja vaativat perustavanlaatuista uutta sääntelyä satamarahoitukselle. Eräässä ehdotuksessa satamien yhteisrahoitusta rahoitettaisiin erityisrahaston "Infrastruktuuri- ja ilmastoneutraalius" liittovaltion osuudesta.

Teollisuus vaatii

Teollisuus vaatii liittohallitukselta vähintään 500 miljoonan euron luotettavaa perusrahoitusta vuosittain varmistaakseen merisatamien systeemisen merkityksen pitkällä aikavälillä. Christoph Ploß korosti, että liittovaltion lisärahat auttavat rannikkovaltioita, kun taas EU:n päästökaupasta saatavat lisätulot tulisi sijoittaa uudelleen meritalouteen.

Tämä kehitys on klassinen esimerkki haasteista ja mahdollisuuksista, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen tuo mukanaan. Pohjois-Saksan rannikkovaltiot odottavat liittohallitukselta suurempaa taloudellista tukea merisatamien tulevaisuudenkestämiseksi ja niiden roolin laajentamiseksi keskeisinä toimijoina uusiutuvan energian alalla.

Kuten Eteläsaksalainen sanomalehti ja päivittäisiä uutisia Mietinnön mukaan tulevina vuosina on ryhdyttävä selkeisiin toimiin Pohjois-Saksan satamien potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.