Itävallan säästöaste nousee: Kuka todella hyötyy 34 miljardista?

Itävallan säästöaste nousee: Kuka todella hyötyy 34 miljardista?

Säästöaste nousee Itävallassa 11,8 prosenttiin vuonna 2025. Tämä on merkittävä kasvu verrattuna 8,7 prosenttiin vuonna 2023, Momentum Instituten raportoimana. Tämä osoittaa, että tulojen noususta huolimatta kotitaloudet keskittyvät voimakkaasti säästämiseen talouden taantuman aikana.

Itävallassa kotitaloudet säästivät viime vuonna lähes 34 miljardia euroa, mikä vastaa yli kahta prosenttia taloustuotannosta. Vertailun vuoksi euroalueen säästämisaste oli viime vuonna vain 8,4 prosenttia. Huolimatta 3,5 prosentin reaalitulojen kasvusta vuonna 2024, kulutus kasvoi vain vähän, 0,1 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että Itävallan väestö on keskimäärin säästänyt vuonna 2024 lähes kaikki tulonlisäyksensä edellisestä vuodesta.

Tulotasot ja säästämiskäyttäytyminen

Negatiivinen säästämisaste on erityisen huolestuttava alemman tuloluokan kotitalouksissa, jotka tuskin pystyvät laittamaan rahaa syrjään. Sen sijaan kymmenennen parhaan kotitaloudet säästävät yli 2 000 euroa kuukaudessa. Tällaiset erot korostavat taloudellisten resurssien epätasaista jakautumista, mikä vaikuttaa myös kulutukseen ja säästämismahdollisuuksiin. Tämä eriarvoisuus on laajalle levinnyt yhteiskunnassa ja heijastuu myös muihin maihin. Saksassa alin 50 prosenttia väestöstä omistaa alle 24 prosenttia kaikista bruttoansioista ja vain 0,3 prosenttia kokonaisvarallisuudesta, kun taas ylin 10 prosenttia omistaa noin 28 prosenttia tuloista ja lähes 60 prosenttia varoista.

Taloudellinen asema ei vaikuta suoraan omaan elintasoon, vaan se vaikuttaa myös koulutuspäätöksiin ja elämänpolkuihin. Vanhempien taloudellisen aseman ja lasten aseman välillä on vahva yhteys, mikä vahvistaa yhteiskunnassa jatkuvaa eriarvoisuutta.

Uudelleenjakotoimenpiteet

Säästöasteen vähentämiseksi ja kuluttajakysynnän lisäämiseksi on tehty useita ehdotuksia. Näitä ovat muun muassa uudelleenjako rikkaista köyhille, jotta pienituloisille ryhmille saadaan lisää taloudellista joustavuutta, sekä "ennalta varautuvan säästämisen" vähentäminen. Jälkimmäinen voitaisiin saavuttaa toimenpiteillä, joilla vähennetään työttömyyden pelkoa. Myös työttömyysturvan nettokorvausasteen nostamisesta 55 prosentista 70 prosenttiin keskustellaan.

• Wiedereinführung von Vermögen- und Erbschaftssteuern
• Erhöhung der Kapitalertragssteuer auf 30 Prozent zur Generierung von 560 Millionen Euro pro Jahr
• Steuererhöhungen für Unternehmen sowie der Abbau von Einmalzahlungen und Subventionen

Keskustelu yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja halukkuudesta ryhtyä toimenpiteisiin sen vähentämiseksi on erittäin tärkeää tulevina vuosina. Taloudellisten resurssien ja sosiaalisen liikkuvuuden välinen yhteys on ilmeinen ja vaatii yhteisiä toimia poliittisella ja sosiaalisella tasolla.

Kaiken kaikkiaan Itävallan nykyiset säästämisastetta koskevat luvut ja niihin liittyvät analyysit antavat selkeän kuvan siitä, kuinka syvälle eri yhteiskunnissa on eriarvoisuus tulojen ja varallisuuden jakautumisessa. Taloudellinen asema ei vaikuta pelkästään kulutuspäätöksiin, vaan se myös lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää talous- ja sosiaalipolitiikan uudelleenarviointia.

Lisätietoja säästämisasteen ja sosiaalisen eriarvoisuuden aiheista löytyy osoitteesta sn.at ja bpb.de.