Muovituho: kiista maailmanlaajuisesta sopimuksesta Genevessä kärjistyy!

Muovituho: kiista maailmanlaajuisesta sopimuksesta Genevessä kärjistyy!

Ratkaiseva tapaaminen maailmanlaajuisen muovisaasteen torjumiseksi on alkamassa. Neuvottelut oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta alkavat Genevessä 14. elokuuta, ja niihin osallistuu 160-180 maata. Konferenssin tavoitteena on vähentää muovijätettä ja parantaa vaarallisten muovituotteiden käsittelyä. Talousasiantuntija Nicolas Lieven suhtautuu kuitenkin skeptisesti sopimuksen mahdollisuuteen, sillä valtioiden erilaiset edut nähdään suurena esteenä. Monet maat ovat taloudellisesti riippuvaisia ​​muovituotannosta, mikä vaikeuttaa neuvotteluja entisestään. radio yksi raportoi, että Lieven arvostelee olemassa olevaa kierrätysjärjestelmää, joka ei usein toimi ja jota usein kutsutaan vain "downcyclingiksi".

Siitä huolimatta toimia tarvitaan kiireellisesti: maailmanlaajuisesti tuotetaan vuosittain 413 miljoonaa tonnia muovia, josta vain 9 % kierrätetään. Loput joko päätyvät kaatopaikoille, poltetaan tai päätyvät mereen aiheuttaen merkittäviä vahinkoja sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle. Mikromuovit ovat nykyään laajalle levinneitä maailmanlaajuisesti ja niitä voidaan havaita ihmiskehossa. Yli 100 maata, mukaan lukien Saksa ja EU, vaativat kattavaa ja kunnianhimoista sopimusta, joka sisältää myös taloudellisen tuen kehitysmaille. Saksan aalto korostaa, että tuottajamaat, kuten Venäjä ja Saudi-Arabia, estävät tiukempia säännöksiä ja muoviteollisuus näkee ongelman usein jätehuollon puutteena eikä ylituotantona.

Neuvottelujen haasteet

Konferenssia edeltävänä aikana muoviaulan roolia tarkastellaan kriittisesti. Tutkijat raportoivat teollisuuden harjoittamasta pelottelusta ja kunnianloukkauksesta, kun taas lobbaajia on enemmän kuin EU:n edustajia. Tällä dynamiikalla voi olla merkittävä vaikutus neuvotteluihin. Saksassa jätehuoltoon käytetään vuosittain 16 miljardia euroa, mikä vastaa 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Näistä kustannuksista huolimatta Saksa on edelleen Euroopan suurin muovin tuottaja, joka tuottaa 8 miljoonaa tonnia vuodessa. Globaalissa vertailussa kolmannes kaikesta muovista tulee Kiinasta, 20 % muista Aasian maista ja Pohjois-Amerikasta.

Kasvavat ympäristöhuolit tuovat myös paineita hallituksille. Tutkijat vaativat muovin tuotannon vähentämistä 12–19 prosenttia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa muovin keskikulutus henkilöä kohden on 85–94 kiloa, kun taas Kiinassa se on noin 58 kiloa. Keskustelu muovijätteen käsittelystä on monimutkaisempaa kuin koskaan ja tarjoaa sekä mahdollisuuksia että reseptejä parantamiseen. On kuitenkin kyseenalaista, tarjoaako Geneven konferenssi historiallisen mahdollisuuden tehokkaan sopimuksen aikaansaamiseen.