Poliittisesti syttyvä puhe: Merz vaatii talouskasvua ja sosiaaliturvaa!

Poliittisesti syttyvä puhe: Merz vaatii talouskasvua ja sosiaaliturvaa!

Vasemmistoryhmäjohtaja Sören Pellmann kritisoi 14.5.2025 jyrkästi uutta liittohallitusta ja sen vaikenemista Saksan sosiaalisesta kriisistä. Pellmann vaatii eläketason nostamista 53 prosenttiin ja solidaarisuusperusteisen vähimmäiseläkkeen 1 400 euroon. Nämä keskeiset sosiaaliset huolenaiheet liittyvät elinkustannusten nousuun ja lisääntyviin taloudellisiin paineisiin.

Rinnakkaisessa keskustelussa ulkoministeri Johann Wadephul korosti Istanbulissa käytävien Ukrainan sotaa koskevien neuvottelujen tärkeyttä ja vaati Venäjän presidentti Putinin osallistumista. Wadephul korostaa Saksan tukea Ukrainalle ja käsittelee myös vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Hän kommentoi myös Israelin turvallisuutta ja humanitaarisen avun tarvetta Gazalle.

Poliittiset reaktiot ja Saksan talous

Unionin ryhmänjohtaja Jens Spahn ilmoitti rakentavasta yhteistyöstä hallituspuolueiden välillä, kun taas liittokansleri Friedrich Merz vaati yhteisiä toimia talouden ja Bundeswehrin vahvistamiseksi. Merzin hallituksen lausunto otettiin myönteisesti vastaan ​​elinkeinoelämän järjestöissä, jotka vaativat byrokratian ja investointien vähentämistä. Työnantajajohtaja Rainer Dulger kehuu Merzin lähestymistapaa uuteen työmarkkinapolitiikkaan; Samalla SPD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matthias Miersch varmistaa rakentavan yhteistyön ja vaatii 15 euron vähimmäispalkkaa.

AfD:n yhteisparlamentaarisen ryhmän johtaja Alice Weidel puolestaan ​​arvostelee Merziä ja kuvailee häntä "vasemmiston liittokansleriksi". Merz itse korostaa kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ja ilmoittaa toimenpiteistä byrokratian vähentämiseksi. Hän julistaa myös, että Israelin turvallisuus on edelleen valtion syy, ja vaatii jälleen humanitaarista apua Gazalle. Liittohallituksen lupaamiin uudistuksiin kuuluu nykyisen kansalaisetujärjestelmän lakkauttaminen ja lupaus 48 prosentin eläketasosta vuoteen 2031 mennessä.

Sosiaaliset haasteet Ukrainassa

Samaan aikaan Ukraina kamppailee edelleen Venäjän helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyssodan vakavien seurausten kanssa. OCHA:n mukaan Ukrainassa 17,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee tällä hetkellä ulkopuolista apua suojeluun, suojaan ja ruokaan. Erityisen huolestuttava on naimattomien iäkkäiden ukrainalaisten tilanne, joista noin 80 prosenttia elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi 90 prosenttia eläkeläisistä ei pysty täyttämään perusterveydenhuollon tarpeitaan.

Yhteiskuntajärjestelmän uudistamisesta keskustellaan intensiivisesti sosiaalisen kriisin torjumiseksi. Tällä hetkellä 73 prosenttia väestöstä hyötyy vähintään yhdestä sosiaaliturvaohjelmasta. Siitä huolimatta sosiaalimenot laskivat 23 prosentista 16 prosenttiin valtion budjetista vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 budjetista 42 prosenttia käytettiin puolustukseen, mikä rajoittaa entisestään sosiaalimenojen taloudellisia mahdollisuuksia.

Sosiaalijärjestelmän haasteita pahentavat sosiaalivakuutusmaksuvelvollisten työntekijöiden määrän väheneminen ja suuri budjettialijäämä. Vuonna 2022 tämä oli 39 miljardia dollaria, mikä kuvaa riippuvuutta kansainvälisestä tuesta - esimerkiksi IMF:ltä, joka on luvannut 115 miljardia dollaria hyökkäyksen alusta lähtien. Hallituksen tavoitteena on edistää sosiaalipolitiikan mukauttamista EU-direktiiveihin, mutta sodan ennakoimattomuus vaikeuttaa uudistusten toteuttamista erittäin vaikeaksi.

Tämä kehitys osoittaa selvästi, että sekä Saksalla että Ukrainalla on edessään merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Vaikka Berliinin liittohallitus yrittää voittaa tämän poliittisilla toimilla ja uudistuksilla, Ukrainan sosiaalinen kriisi on edelleen kiireellinen humanitaarinen ja taloudellinen haaste.

Lisätietoja ajankohtaisesta poliittisesta kehityksestä Saksassa on osoitteessa päivittäisiä uutisia ja Ukrainan sosiaalisista haasteista lue analyysi bpb.