Putinin aseiden hulluus: talouskasvu rauhan kustannuksella!
Venäjän talous kasvaa korkeiden sotilasmenojen ansiosta, kun taas Ukrainan sota painaa maailmantaloutta. Mitä se tarkoittaa?

Putinin aseiden hulluus: talouskasvu rauhan kustannuksella!
25. toukokuuta 2025 Ukrainan ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut päättyivät jälleen epäonnistuneesti, ja ainoa merkittävä edistys oli vankien vaihto. Konfliktin jatkuessa mahdollisuudet tulitaukoon ovat hämärät. Molempien maiden sotilaallinen toiminta ei vaikuta ainoastaan niiden talouksiin, vaan myös maailmantalouteen.
Sotatalous kukoistaa Venäjällä, mikä edistää maan vakautta. Fri.de:n tuoreen raportin mukaan Venäjän bruttokansantuote (BKT) nousi noin neljä prosenttia vuonna 2024 sotilasmenojen merkittävän kasvun tukemana. Kulutus kasvoi 41,9 prosenttia arviolta 145,9 miljardiin dollariin, mikä vastaa noin 6,7 prosenttia BKT:sta. Janis Kluge Science and Politics -säätiöstä kuvailee näitä korkeita menoja "talouden elvytyspaketiksi" Venäjän taloudelle.
Venäjän taloudelliset haasteet
Marc DeVore ja Alexander Mertens analysoivat, että korkeat sotilasmenot lisäävät työllisyyttä ja kasvua lyhyellä aikavälillä, mutta niitä pidetään kestämättöminä pitkällä aikavälillä. Politologi Pavel Luzin selittää, että Venäjän johto on ajanut itsensä umpikujaan suurella sotilaallisella budjetilla. Tämä lähestymistapa vaatii aggressiivista ulkopolitiikkaa ja saattaa horjuttaa vakautta, varsinkin jos sota päättyy ja monet veteraanit ja puolustustyöntekijät jäävät työttömiksi.
Sodan päättymisellä voi olla vakava vaikutus Venäjän talouteen. Historialliset esimerkit osoittavat, että monien demobilisoitujen sotilaiden paluu ja puolustustyöntekijöiden työttömyys voivat aiheuttaa poliittista epävakautta. Lisäksi maan siviilitalous supistuu, kun korkeat palkat puolustusteollisuudessa houkuttelevat työvoiman kysyntää ja laiminlyövät muita toimialoja.
Konfliktin globaali vaikutus
Venäjän sodan vaikutukset Ukrainaan eivät kuitenkaan rajoitu Venäjään. Maailmantalous, erityisesti Saksa, kärsii merkittävästi kohonneista energianhinnoista, korkeasta inflaatiosta ja viljapulasta. Hintojen nousua kiihdytti sota ja siihen liittyvät tarjonnan pullonkaulat, mikä johti kulutuksen ja investointien laskuun Saksassa. Inflaatio kiihtyy ja ihmiset pakotetaan säästämään rahaa.
Konfliktin seurauksena myös EU:n energiantuonti Venäjältä on laskenut merkittävästi, mikä on lisännyt Euroopan taloutta. Länsi-Euroopan maat ovat kokeneet rajuja hinnankorotuksia Venäjältä peräisin olevan maakaasun toimitusten pysähtymisen vuoksi, joista osa on vähentynyt, mutta ei useinkaan ole siirtynyt kuluttajille. Epävarmuus investoinneista on saanut monet yritykset hillitsemään kulujaan.
Näistä haasteista huolimatta Ukraina saa laajaa taloudellista tukea lännestä, ja suurin tukija on Yhdysvallat ja seuraavaksi EU. Tämä apu on ratkaisevan tärkeää Ukrainan taloudellisen vakauden ylläpitämiseksi meneillään olevan konfliktin aikana.