Venäjän lannoitevienti: uhka Saksan maataloudelle?
Venäjän lannoitevienti rasittaa EU:n taloutta. Asiantuntijat varoittavat saksalaisten maanviljelijöiden riippuvuudesta ja nousevista tuotantokustannuksista.

Venäjän lannoitevienti: uhka Saksan maataloudelle?
EU:n riippuvuus Venäjän lannoitteiden tuonnista kasvaa ja sillä voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia. Miten Merkurius Raporttien mukaan Venäjä tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli Euroopan maataloudessa lannoitevientinsä kautta. Tuonti Venäjältä kasvoi yli 33 prosenttia 6,2 miljoonaan tonniin vuonna 2024 yli 2,2 miljardin euron arvosta. Tämä kasvava vienti on jo johtanut EU:n riskialttiiseen riippuvuuteen venäläisistä lannoitteista, asiantuntijat varoittavat.
Epävarmuus hyödykemarkkinoista lisääntyy erityisesti Venäjän öljy- ja kaasutulojen pienentyessä. Siitä huolimatta lannoitekauppa on edelleen maalle merkittävä tulonlähde, jonka verotuloja on arviolta 550 miljoonaa euroa. Saksalaiset yritykset ovat huolissaan mahdollisista tulevaisuuden riippuvuusskenaarioista. Erityisesti Saksan maatalous kokee olevansa tuotantokustannusten laskun ja lisääntyvän riippuvuuden aiheuttaman paineen alaisena.
Talouspaineet ja hintojen nousu
Mineraalilannoitteiden hinnat nousivat merkittävästi, kun Venäjä alkoi viedä enemmän tuotteitaan EU:hun. Ennen Ukrainan konfliktia keinolannoitteiden hinta oli noin 250 euroa tonnilta ja nousi jopa 1 000 euroon. Tätä kehitystä vetää erityisesti maakaasun korkea hinta, sillä 90 prosenttia keinolannoitteista valmistetaan maakaasusta. Lannoitteiden hinnat nousevat, mutta vehnän hinnat ovat laskeneet, mikä vaikeuttaa entisestään maanviljelijöiden tilannetta. Miten päivittäisiä uutisia osavaltioissa kasvit, kuten vehnä, tarvitsevat paljon keinolannoitetta korkean proteiinipitoisuuden ja hyvän tarttuvuuden vuoksi.
Toinen näkökohta on Euroopan unionin reaktio. Päättäjät harkitsevat Venäjän lannoitteiden tuontitullien nostamista Venäjän talouden heikentämiseksi. Tullit eivät kuitenkaan ole ristiriidassa maailmanlaajuisten elintarviketurvaetujen kanssa. EU-maiden haasteena on nyt vähentää riippuvuutta venäläisistä lannoitteiden tuottajista, kun taas kotimainen tuotanto kärsii korkeammista työvoimakustannuksista ja tiukentuneista ympäristösäännöistä.
Venäläisten yritysten rooli ja markkinoiden alittavuus
Venäläiset lannoitteiden tuottajat ovat kasvattaneet nopeasti markkinaosuuksiaan EU:ssa. He hallitsevat jo lähes kolmannesta EU:n lannoitemarkkinoista. Yritykset, kuten EuroChem, jolla on lannoitetehdas Pietarissa, osallistuvat suoraan sotatuotantoon. EuroChem toimitti ammustehtaille muun muassa 38 000 tonnia typpihappoa. Tämä herättää kysymyksen siitä, missä määrin nämä yritykset voidaan asettaa syytteeseen.
Eurooppalaisten lannoitevalmistajien kapasiteetin käyttöaste laski Ukrainan sodan jälkeen. SKW Piesteritz raportoi käyttöasteen olevan vain 50-60 prosenttia. Monet eurooppalaiset valmistajat pelkäävät, että Venäjän polkumyyntihinnat pakottavat heidät pois markkinoilta. Näistä haasteista huolimatta venäläisten lannoitteiden kauppa on edelleen laillista, joten rahtikoneet voivat kuljettaa säännöllisesti 5 500 tonnia lannoitetta Bremeniin Saksaan, kuten äskettäin tapahtui.
Tämänhetkisen kehityksen valossa sekä EU:n että Saksan poliitikot ovat paineita määrittelemään tehokkaan sanktiojärjestelmän Venäjän lannoitteiden viennille. Monimutkaisten geopoliittisten haasteiden vuoksi venäläisten lannoitteiden tuleva rooli Euroopan maataloudessa on ratkaiseva.