Venäjän sotatalous äärirajoillaan: siviilisektori romahtaa!

Venäjän sotatalous äärirajoillaan: siviilisektori romahtaa!

Venäjän talouteen kohdistuu paineita ja se on sodanaikaisen taloudellisen kapasiteettinsa rajalla. Virallisten raporttien mukaan, kuten raportoi finanzmarktwelt.de julkaistu osoittaa, että siviilisektori jää yhä enemmän taka-alalle, kun taas valtion menot sotilaallisiin tarkoituksiin kasvavat. Tämä kehitys johtaa National Wealth Fundin (NWF) kutistumiseen, jonka likvidit varat ovat pudonneet 8,8 biljoonasta ruplasta vain 3,39 biljoonaan ruplaan. Asiantuntijat pelkäävät, että NWF saattaa loppua noin kahdessa vuodessa.

Vaikka Venäjän talous ei ole virallisesti pudonnut taantumaan, luvut viittaavat BKT:n reaalikasvuun 9 % heinäkuusta 2023 lähtien. Massiiviset investoinnit armeijaan, jotka budjetin mukaan voisivat olla noin 40 % budjetista, eivät riitä vakauttamaan kokonaistaloutta. Fossiilisten polttoaineiden vientitulot ovat pudonneet alle 40 prosenttiin sotaa edeltäneestä tasosta, mikä kärsii länsimaisista pakotteista ja raaka-aineiden hintojen laskusta. Tässä yhteydessä Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti olevansa sitoutunut puolustusteollisuuden laajentamiseen.

Sotatalous ja sen seuraukset

Sotatalous, joka alistaa kaiken sodan päämäärälle, johtaa valtaviin taloudellisiin rakenteellisiin muutoksiin. Deutschlandfunk kertoo, että Venäjä investoi noin seitsemän prosenttia taloudellisesta tuotannostaan ​​armeijaan, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen konfliktin alkamista. Näistä investoinneista huolimatta tietyt kattavan sotatalouden piirteet, kuten ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa nähdyt, eivät ole ekonomisti Janis Klugen mukaan vielä täysin läsnä Venäjällä.

Sotilassektori on luonut lukuisia työpaikkoja sodan alkamisen jälkeen; Puolustusteollisuudelle on arvioitu syntyneen noin puoli miljoonaa työpaikkaa. Tämä tapahtuu kuitenkin jatkuvan inflaation ympäristössä, joka kiihtyy huolimatta 21 prosentin ohjauskorosta ja arvioidusta kuukausiinflaatiosta, joka vaihtelee 15 ja 17 prosentin välillä. Talouden siviilisektori on pysähtynyt yli vuoden ja reaalikasvu pysyy negatiivisena.

Venäjän talouden pitkän aikavälin näkymät

Analyytikot varoittavat, että ilman talouden monipuolistamista Venäjä voi liukua merkityksettömyyteen. Fossiilisten polttoaineiden kysyntä pysähtyy vuoteen 2030 asti ja laskee sen jälkeen. Tämä vaikuttaa kielteisesti yleiseen taloudelliseen vaurauteen, koska sotilasbudjetti on kestämätön ilman vauras siviilitaloutta. Venäjä voi menettää merkityksensä globaaleilla markkinoilla, erityisesti Kiinan suurimpiin asiakkaisiin kuuluvaa Kiinaa vastaan, joka on vähentänyt fossiilisten polttoaineiden tuontia 8 % viime vuoden helmikuusta.

Venäjän tämänhetkinen kehitys osoittaa, että sotatalouden vaikutukset tulevat olemaan laajat ja pitkäaikaiset seuraukset koko talouteen. Pysähtyminen ja raaka-aineiden viennin tulojen lasku on hälyttävä ja voi vaikuttaa merkittävästi maan kestävyyteen jo ennestään kireässä geopoliittisessa ympäristössä.