Venäjän talous partaalla: massa konkursseja uhkaa!

Venäjän taloutta uhkaa uhkaava yritysten konkurssien lisääntyminen. Keskeinen tekijä on Vladimir Putinin siirtyminen sotatalouteen, mikä on entisestään pahentanut olemassa olevia ongelmia. Korkea inflaatio pakottaa Venäjän keskuspankin nostamaan ohjauskorkoa 21 prosenttiin, kun taas ennusteiden mukaan se voitaisiin nostaa 25-30 prosenttiin tulevaisuudessa.

Vuoden 2024 lopussa yli 20 prosenttia valmistusyrityksistä maksoi korkoa, mikä oli yli kaksi kolmasosaa niiden tuloksesta ennen veroja (EBIT). Lisäksi luotonanto keskeisille toimialoille putosi 30–50 prosenttia marras-joulukuussa 2024, kun taas lainanotto velkamarkkinoilta vaikeutuu. Asiantuntijat varoittavat laiminlyöntien ja keskinäisten laiminlyöntien aallosta.

Varoitukset kivihiiliteollisuuden konkursseista

Heinä-syyskuussa 2024 suurilla ja keskisuurilla yrityksillä oli 19 prosentin maksuviivästys ja pienillä yrityksillä jopa 25 prosenttia. Rosneftin johtaja Igor Sechin kritisoi keskuspankin rahoituspolitiikkaa sen kielteisestä vaikutuksesta rahoituskustannuksiin. Erityisesti kauppakeskukset, puolustussektori ja hiiliteollisuus ovat vaarassa.

Puolustusteollisuus kärsii länsimaisista pakotteista, jotka rajoittavat pääsyä tärkeisiin komponentteihin, kun taas ammattitaitoisten työntekijöiden pula lisää alaa. Sergei Chemezov varoitti, että monet yritykset voivat mennä konkurssiin, jos hinnat pysyvät nykyisellä tasolla. Myös kivihiiliteollisuus kohtaa suuria iskuja erityisesti Kiinan kysynnän laskun vuoksi.

Raporttien mukaan Venäjän kivihiilen tuonti väheni seitsemän prosenttia 95,1 miljoonaan tonniin vuonna 2024. Tässä yhteydessä Venäjän hallitus harkitsee toimenpiteitä kivihiiliteollisuuden mahdollisen massa konkurssin tukemiseksi. Näiden taloudellisten haasteiden lisäksi Venäjän taloutta vastaan ​​kohdistettujen pakotteiden on havaittu vaikuttavan kivihiilen tuotantoon yhä kielteisemmin.

Ennen Ukrainan konfliktia Venäjän talous oli yksi kolmesta suurimmasta hiilen viejästä maailmassa. Vuonna 2021 venäläisen kivihiilen markkinaosuus EU-tuonnista oli 46,7 prosenttia, mutta vuodesta 2022 lähtien Venäjää vastaan ​​on ollut EZ-hiilen vientikielto, joka kieltää EU-maita tuomasta hiiltä Venäjältä. Venäjä on pyrkinyt ohjaamaan hiilenvientiään Aasiaan, ja Kiina on noussut pääasialliseksi ostajaksi.

Kiina toi kuitenkin ennätykselliset 543 miljoonaa tonnia hiiltä vuonna 2024, joten myös Venäjän hiilen tuonti laski ja joutui tarjoamaan ostajille alennuksia kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Toimialan kokonaistappio tammi-syyskuussa 2024 oli 91 miljardia ruplaa, mikä on suurin kaikista sektoreista. Analyytikot arvioivat, että ongelmat kivihiiliteollisuudessa jatkuvat ainakin kaksi vuotta, samalla kun LNG:n ja öljyn kauppa on myös vaikeuksissa länsimaisten pakotteiden vuoksi.

Kivihiiliteollisuudelle tämä tarkoittaa, että osa kaivosyhtiöistä on joutunut lopettamaan toimintansa myynnin puutteen vuoksi. Talouskehitysministeriötä ja liittovaltion verovirastoa on pyydetty tukemaan vaikeuksissa olevia kaivostoimintaa, ja Vneshekonombank voisi ottaa vaikeuksissa olevat omaisuuden hallintaansa.