Venäjän talous romahtaa pakotteiden alaisena: Putinin totuusongelma

Venäjän talous romahtaa pakotteiden alaisena: Putinin totuusongelma

Venäjän talouteen kohdistuu tällä hetkellä valtava paine, etenkin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Presidentti Vladimir Putin yrittää kertoa maailmalle, että Venäjän talous on vakaa ja kestävä, todelliset luvut antavat huolestuttavan kuvan. Tukholman siirtymätalousinstituutin (SITE) raportin mukaan Venäjän talouden tilanne on paljon kriittisempi kuin hallitus esittää. Sodan alkamisesta lähtien Euroopan valtiot ovat ottaneet käyttöön laajoja pakotteita, joiden tarkoituksena on heikentää Venäjän taloudellista perustaa ja lisätä painetta Kremliin. EU:ssa on hyväksytty yhteensä 16 pakotepakettia, ja 17. paketti on jo valmisteilla sen varmistamiseksi, ettei Venäjä jatka energiaviennistä voittoa.

Pakotteet kohdistuvat erityisesti Venäjän tärkeimpiin tulonlähteisiin, öljyn, kaasun ja hiilen vientiin. Toimenpiteet eivät kuitenkaan näytä olevan niin tehokkaita kuin odotettiin, sillä Venäjä jatkaa energiavarojen myyntiä kauppasaarrosta huolimatta - pääasiassa Kiinan ja Intian kaltaisiin maihin. Merkittävä osa venäläisestä öljystä tulee Eurooppaan ulkomaisten tankkerien kautta, mikä viittaa varjolaivastoon. Viime vuonna Venäjä saavutti myös nesteytetyn maakaasun (LNG) ennätysmyynnin EU:hun, mikä toi valtionkassaan kahdeksan miljardia euroa lisää. LNG:n suunniteltujen tuontikieltojen on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan vasta vuonna 2027, mikä hyödyttää tällä hetkellä Venäjän taloutta.

Taloudellinen vakaus vai illuusio?

Lyhyen aikavälin noin kolmen prosentin talouskasvusta huolimatta Venäjän väestön vauraus on pysähtynyt. Bruttokansantuotteen kasvu ei tarkoita elämänlaadun paranemista. Sen sijaan valtion menot sosiaalialaan, koulutukseen ja terveydenhuoltoon laskevat, kun taas sotilas- ja sotamenojen rahoitus kasvaa. SITE:n Torbjørn Becker on havainnut, että Venäjän todelliset budjettialijäämät ovat todennäköisesti kaksi kertaa virallisesti raportoidut kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT).

Analyytikot varoittavat myös Venäjän talouden rakenteellisista heikkouksista, jotka viittaavat pitkän aikavälin ongelmiin. Korkeaa inflaatiota, joka on virallisesti 9-10 prosenttia, asiantuntijat pitävät epäluotettavana. Tammikuussa 2025 inflaatio oli jo 9,9 prosenttia, mikä herätti merkittäviä huolenaiheita. Rahoituspakotteet ovat vaikeuttaneet Venäjän lainanottoa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, mikä on nostanut hintoja entisestään ja pahentanut jo ennestään kireää taloustilannetta.

Kansainvälisen eristäytymisen vaikutukset

Kansainvälinen eristyneisyys ja tiukat taloudelliset pakotteet tarkoittavat, että Venäjän talous ei vain menetä innovaatioita, vaan sillä on myös vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä. Pula elektronisista komponenteista ja ohjelmistoista on arkipäivää, kun taas yrityksillä on suuria paineita sotatalouden vuoksi. Venäjän taloudellinen painopiste on voimakkaasti Ukrainan sodassa ja siihen liittyvissä valtion panostuksissa puolustukseen. Nämä investoinnit eivät kuitenkaan ole kestäviä ja riippuvat kriittisesti sodan etenemisestä.

Päätös Istanbulissa, jossa käydään ratkaisevia keskusteluja mahdollisista rauhanneuvotteluista, voi tuoda toivon säteen. EU:n komissio on myös ilmoittanut, että se haluaa edelleen rajoittaa Kremlin mahdollisuuksia jatkaa sotaa Ukrainassa. Trumpin suunnittelemat neuvottelut Putinin kanssa tulitauosta voivat kuitenkin horjuttaa aiempaa pakotestrategiaa ja vaarantaa kansainväliset pyrkimykset vähentää Venäjän vaikutusvaltaa alueella.