Schäfer varoittaa: Saksaa uhkaa työmarkkinoiden konkurssi! Näin pelastamme hänet!

Schäfer varoittaa: Saksaa uhkaa työmarkkinoiden konkurssi! Näin pelastamme hänet!

Keskustelu saksalaisesta työajasta on kiristynyt. Työmarkkina-asiantuntija Schäfer puhuu Deutschlandfunkista ja korostaa, että kyse ei ole laiskuudesta, vaan enemmän työnteon houkuttelevuuden puutteesta. Keskeinen huolenaihe on vero- ja sosiaaliturvan keventäminen. Schäfer huomauttaa, että monilla työntekijöillä ei useinkaan ole mahdollisuutta lisätä työaikojaan, varsinkin lastenhoidon kaltaisten sitoumusten vuoksi. Hänen varoituksensa on selvä: muut maat ovat ohittaneet Saksan tuottavuudessa, ja kaikki on tehtävä tämän muuttamiseksi.

Yksi konkreettinen ehdotus Schäferiltä tilanteen parantamiseksi on nostaa eläkeikää 70 vuoteen. Tämä on kiistanalainen aihe, joka houkuttelee sekä kannattajia että vastustajia. CDU:n pääsihteeri Linnemann näkee myös kansalaisten suuremman sitoutumisen tarpeen Saksan pitkän aikavälin vaurauden turvaamiseksi.

Kansainvälinen verorasituksen vertailu

Artikkeli kohteesta Bundesbank tarjoaa lisänäkemyksiä Saksan verotaakasta kansainvälisessä vertailussa. Artiklassa veroprosentti jaetaan eläkkeisiin liittyvään osaan ja veroon liittyvään osaan. Tämä jako on tärkeä sen ymmärtämiseksi, miten eläkemaksut ja verot rakentuvat eri maissa.

Osana analyysiä tarkastellaan bruttokorvausprosenttia, joka kuvaa eläkkeen osuutta viimeisestä bruttopalkasta. Näiden korkojen normalisoitu variaatiokerroin lasketaan palkkajakaumaa pitkin. Tämä suhdeluku ei ainoastaan ​​osoita bruttokorvausasteiden hajoamista suhteessa keskiarvoon, vaan on tärkeä avainluku vero- ja eläkekomponenttien eriyttämisessä.

Eläkemaksujen kriittinen huomioiminen

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eläkemaksujen kohtelu voi vaihdella suuresti joissakin maissa. Eläkemaksu jakautuu sen vastaavuussuuntautuneisuuden perusteella siten, että huomioidaan vain peruseläkejärjestelmät. Saksassa tämä koskee suurelta osin lakisääteistä eläkevakuutusta. Metodologisia poikkeuksia sovelletaan sellaisiin maihin kuin Belgia, Ranska ja Ruotsi, joilla on erityiset panosten arviointirajat. Tämänhetkiset laskelmat perustuvat viimeisimpiin OECD:n tietoihin ja niissä on otettu huomioon myös eläkeuudistukset, mikäli ne on jo määritetty laskentahetkellä.

Tutkimus tarjoaa siksi arvokkaan pohjan arvioida Saksan työmarkkinoiden haasteita ja puitteita. Samalla käy selväksi, että toimet työn houkuttelevuuden parantamiseksi ja verorasituksen keventämiseksi liittyvät läheisesti toisiinsa. Tulevaisuuden on näytettävä, mitä poliittisia päätöksiä tässä yhteydessä tehdään Saksan kilpailukyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.