Terävä kritiikki Jens Spahnin pyrkimyksestä kiristää kansalaisten rahoja koskevia pakotteita.

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

www.t-online.de:n raportin mukaan kansalaisetuuden saajia, jotka hylkäävät kohtuulliset työtarjoukset, tulisi rangaista ankarammin hallituksen toiveiden mukaisesti. Unionin eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jens Spahn on jopa ehdottanut perustuslain muutosta tiukempien pakotteiden saamiseksi kansalaisten rahoille. Spahnin mukaan ihmisten, jotka voivat tehdä työtä ja saada työtarjouksen, mutta eivät sitä hyväksy, ei pitäisi olennaisesti enää saada kansalaisetua. Hän näkee liittohallituksen suunnitteleman kansalaisten rahojen pakotteiden tiukentamisen ensimmäisenä askeleena oikeaan suuntaan, mutta se ei vielä riitä. Spahnin siirtoa kritisoivat muun muassa SPD:n parlamenttiryhmä ja vasemmistopuolueen johtaja Janine Wissler, joka kuvaili toimenpidettä järkyttäväksi ja hyökkäykseksi...

Gemäß einem Bericht von www.t-online.de, Bürgergeldempfänger, die zumutbare Arbeitsangebote ablehnen, sollen nach dem Willen der Regierung schärfer sanktioniert werden. Unionsfraktionsvize Jens Spahn hat sogar eine Verfassungsänderung für schärfere Sanktionen beim Bürgergeld angeregt. Laut Spahn sollen Menschen, die arbeiten können und ein Jobangebot erhalten, dies aber nicht annehmen, im Grunde kein Bürgergeld mehr erhalten. Die von der Bundesregierung geplanten Sanktionsverschärfungen im Bürgergeld wertet er als ersten Schritt in die richtige Richtung, der aber noch lange nicht reiche. Kritik am Vorstoß von Spahn kam unter anderem aus der SPD-Bundestagsfraktion und von Linken-Chefin Janine Wissler, die den Vorstoß als schockierend und einen Angriff …
www.t-online.de:n raportin mukaan kansalaisetuuden saajia, jotka hylkäävät kohtuulliset työtarjoukset, tulisi rangaista ankarammin hallituksen toiveiden mukaisesti. Unionin eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jens Spahn on jopa ehdottanut perustuslain muutosta tiukempien pakotteiden saamiseksi kansalaisten rahoille. Spahnin mukaan ihmisten, jotka voivat tehdä työtä ja saada työtarjouksen, mutta eivät sitä hyväksy, ei pitäisi olennaisesti enää saada kansalaisetua. Hän näkee liittohallituksen suunnitteleman kansalaisten rahojen pakotteiden tiukentamisen ensimmäisenä askeleena oikeaan suuntaan, mutta se ei vielä riitä. Spahnin siirtoa kritisoivat muun muassa SPD:n parlamenttiryhmä ja vasemmistopuolueen johtaja Janine Wissler, joka kuvaili toimenpidettä järkyttäväksi ja hyökkäykseksi...

Terävä kritiikki Jens Spahnin pyrkimyksestä kiristää kansalaisten rahoja koskevia pakotteita.

Tekijän raportin mukaan www.t-online.de,
Hallitus haluaa, että kohtuulliset työtarjoukset hylkääville kansalaisetujen saajille määrätään tiukemmat sanktiot. Unionin eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jens Spahn on jopa ehdottanut perustuslain muutosta tiukempien pakotteiden saamiseksi kansalaisten rahoille. Spahnin mukaan ihmisten, jotka voivat tehdä työtä ja saada työtarjouksen, mutta eivät sitä hyväksy, ei pitäisi olennaisesti enää saada kansalaisetua. Hän näkee liittohallituksen suunnitteleman kansalaisten rahojen pakotteiden tiukentamisen ensimmäisenä askeleena oikeaan suuntaan, mutta se ei vielä riitä.

Spahnin siirtoa kritisoivat muun muassa SPD:n parlamenttiryhmä ja vasemmistopuolueen johtaja Janine Wissler, joka kuvaili toimenpidettä järkyttäväksi ja hyökkäykseksi sosiaalisia perusoikeuksia vastaan. Liittohallitus on kuitenkin näyttänyt vihreää valoa kansalaisetujen suunnitellulle kiristämiselle. Jatkossa työvoimakeskukset voivat peruuttaa työttömien kansalaisetuuden kokonaan enintään kahdelta kuukaudelta, jos työttömät jatkuvasti kieltäytyvät ottamasta työtä vastaan.

Näillä suunnitelluilla kiristystoimilla voi olla merkittävä vaikutus työmarkkinoihin. Toisaalta ne voisivat auttaa motivoimaan useampia ihmisiä ottamaan vastaan ​​tarjottuja työpaikkoja ja vähentämään siten työttömyysastetta. Toisaalta toimenpiteet voivat myös johtaa siihen, että osa kansalaisuusetujen saajista työnnetään epävarmaan työsuhteeseen pakotteiden välttämiseksi.

Keskustelu kansalaisten rahojen kiristämisestä osoittaa, että tämä kysymys on polarisoitumassa ja johtaa kiistanalaisiin keskusteluihin tulevaisuudessa. Nähtäväksi jää, miten suunnitellut muutokset todellisuudessa vaikuttavat työmarkkinoihin ja rahoitussektoriin.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.t-online.de

Artikkeliin