Kehittyvät maat maksavat ennätyssummia velasta – asiantuntijat vaativat kokonaisvaltaista velkahelpotusta

Kehittyvät maat maksavat ennätyssummia velasta – asiantuntijat vaativat kokonaisvaltaista velkahelpotusta

Tuoreen raportin mukaan kehitysmailla ja nousevilla mailla on eniten velanhoitoa. Misereorin ja erlassjahr.de:n tämänvuotisen velkaraportin mukaan globaalin etelän velkaantuneet maat maksavat ulkomaisille velkojille yli miljardi dollaria päivässä. Maailmanlaajuisesti tutkitusta 152 maasta 130 on ainakin lievästi velkaantuneita, ja 45 maata käyttää yli 15 prosenttia valtion tuloista velanhoitoon.

Raportti paljastaa, että yli 3,3 miljardia ihmistä asuu maissa, jotka käyttävät enemmän velkojen maksuun kuin koulutukseen ja terveyteen. Ennen COVID-19-pandemiaa 37 prosenttia tutkituista maista oli kriittisessä tai erittäin kriittisessä velkatilanteessa, kun vastaava luku on nyt 55 prosenttia. Misereor-asiantuntija Klaus Schilder korostaa, että kokonaisvaltainen velkahelpotus on mahdollinen ratkaisu velkakriisistä selviytymiseen.

Erlassjahr.de:n poliittinen koordinaattori Kristina Rehbein pohtii ihmisoikeusnäkökohtien merkitystä velallismaissa puhtaan velkojien voittointressin sijaan. Lisäksi liittovaltion hallitusta kehotetaan ryhtymään toimiin yksityisten velkojien mukaan ottamiseksi velkahuojennukseen ja edistämään velkahelpotuksia keinona vahvistaa ilmastonsuojelun rahoitusta.

Kehitysministeri Svenja Schulze varoittaa liiallisen velkaantumisen vaikutuksista maailmantalouden vakauteen ja vaatii nopeita ja kestäviä ratkaisuja. Kiina on nimetty köyhien maiden suurimmaksi valtion velkojaksi, vaikka myös yksityisten velkojien osallistumista tulisi vahvistaa. Huolimatta joidenkin maiden velkatilanteen lievästä paranemisesta, velkatilanteen odotetaan pysyvän kireänä ilman helpotusta tai supistuksia, etenkin kun otetaan huomioon pandemian jälkeinen hitaampi talouskasvu.