Näin talousasiantuntijat reagoivat hälyttäviin lukuihin: 6,6 prosenttia Saksan väestöstä ei kyennyt lämmittämään kunnolla taloudellisten ongelmien vuoksi.
Amp.focus.de:n raportin mukaan 5,5 miljoonaa saksalaista ei kyennyt lämmittämään kotiaan riittävästi vuonna 2022 rahan puutteen vuoksi. Tämä vastaa 6,6 prosenttia väestöstä ja on kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna (3,3 prosenttia). Erityisesti kärsivät yksinhuoltajat, vähintään kolmen lapsen kotitaloudet ja yksin asuvat ihmiset. Tiedot perustuvat EU:n laajuiseen tulo- ja elinolokyselyyn (EU-SILC). Saksa, jonka väestöosuus on 6,6 prosenttia, on kuitenkin selvästi alle EU:n keskiarvon, koska noin 9,3 prosenttia väestöstä ei kyennyt pitämään kotiaan riittävän lämpimänä. Eniten kärsivät bulgarialaiset, kyproslaiset ja kreikkalaiset, kun taas...

Näin talousasiantuntijat reagoivat hälyttäviin lukuihin: 6,6 prosenttia Saksan väestöstä ei kyennyt lämmittämään kunnolla taloudellisten ongelmien vuoksi.
Tekijän raportin mukaan amp.focus.de 5,5 miljoonaa saksalaista ei kyennyt lämmittämään kotiaan riittävästi vuonna 2022 rahan puutteen vuoksi. Tämä vastaa 6,6 prosenttia väestöstä ja on kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna (3,3 prosenttia). Erityisesti kärsivät yksinhuoltajat, vähintään kolmen lapsen kotitaloudet ja yksin asuvat ihmiset.
Tiedot perustuvat EU:n laajuiseen tulo- ja elinolokyselyyn (EU-SILC). Saksa, jonka väestöosuus on 6,6 prosenttia, on kuitenkin selvästi alle EU:n keskiarvon, koska noin 9,3 prosenttia väestöstä ei kyennyt pitämään kotiaan riittävän lämpimänä. Eniten vaikutus kärsii Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa, kun taas pienin osuus oli Suomessa, Luxemburgissa ja Sloveniassa.
Rahoitussektorilla tämä kehitys viittaa kotitalouksien taloudellisen taakan kasvuun. Ukrainan sodan yhteydessä kohonneet energian hinnat ovat osaltaan pahentaneet tilannetta. Kasvava määrä kotitalouksia, joilla ei ole varaa riittäviin lämpösignaaleihin, lisäsi taloudellisia rajoituksia ja lisää taloudellista taakkaa kärsiville perheille. Tämä voi vaikuttaa myös kuluttajamarkkinoiden yleiseen ostovoimaan, sillä kotitaloudet, jotka joutuvat käyttämään enemmän rahaa lämmityskustannuksiin, eivät pysty investoimaan muihin kulutuksen osa-alueisiin.
Rahoitusalan olisi siksi kiinnitettävä erityistä huomiota tähän kehitykseen ja pohdittava, voidaanko toteuttaa toimenpiteitä taloudellisissa vaikeuksissa olevien kotitalouksien auttamiseksi. Lisääntynyt neuvonta energiatehokkuudesta ja taloudellisia avustusvaihtoehtoja voisi auttaa vähentämään asianomaisten kotitalouksien taakkaa.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa amp.focus.de