Sri Lanka on syvällä velkakriisissä: Talousasiantuntija analysoi taustaa ja vastuullisia.

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Taz.de:n raportin mukaan Sri Lanka on syvällä velkakriisissä, joka on pahentunut kahden viime vuoden aikana. Maan talous supistui 7,8 prosenttia ja köyhyysaste nousi 25 prosenttiin. Sosiologi Ahilan Kadirgamar näkee kriisin pääsyyksi IMF:n ja Maailmanpankin asettaman uusliberaalin kehityspolun. Maan valuutta, rupia, devalvoitiin, minkä seurauksena monet tuontitavarat kallistuivat 80 prosenttia. Ihmisillä ei ole enää varaa näihin tuotteisiin. Köyhimmillä sähkökustannukset ovat kolmin- tai nelinkertaistuneet. Hallituksella on...

Gemäß einem Bericht von taz.de, Sri Lanka steckt tief in einer Schuldenkrise, die sich in den letzten zwei Jahren noch verschärft hat. Die Wirtschaft des Landes schrumpfte um 7,8 Prozent und die Armutsrate stieg auf 25 Prozent an. Die Hauptschuld für diese Krise sieht Soziologe Ahilan Kadirgamar beim neoliberalen Entwicklungspfad, den der IWF und die Weltbank vorgegeben haben. Die Währung des Landes, die Rupie, wurde abgewertet, was dazu führte, dass viele Importwaren um 80 Prozent teurer wurden. Die Menschen können sich diese Waren nun nicht mehr leisten. Die Elektrizitätskosten haben sich für die Ärmsten verdreifacht oder vervierfacht. Die Regierung hat …
Taz.de:n raportin mukaan Sri Lanka on syvällä velkakriisissä, joka on pahentunut kahden viime vuoden aikana. Maan talous supistui 7,8 prosenttia ja köyhyysaste nousi 25 prosenttiin. Sosiologi Ahilan Kadirgamar näkee kriisin pääsyyksi IMF:n ja Maailmanpankin asettaman uusliberaalin kehityspolun. Maan valuutta, rupia, devalvoitiin, minkä seurauksena monet tuontitavarat kallistuivat 80 prosenttia. Ihmisillä ei ole enää varaa näihin tuotteisiin. Köyhimmillä sähkökustannukset ovat kolmin- tai nelinkertaistuneet. Hallituksella on...

Sri Lanka on syvällä velkakriisissä: Talousasiantuntija analysoi taustaa ja vastuullisia.

taz.de:n raportin mukaan

Sri Lanka on syvällä velkakriisissä, joka on pahentunut kahden viime vuoden aikana. Maan talous supistui 7,8 prosenttia ja köyhyysaste nousi 25 prosenttiin. Sosiologi Ahilan Kadirgamar näkee kriisin pääsyyksi IMF:n ja Maailmanpankin asettaman uusliberaalin kehityspolun.

Maan valuutta, rupia, devalvoitiin, minkä seurauksena monet tuontitavarat kallistuivat 80 prosenttia. Ihmisillä ei ole enää varaa näihin tuotteisiin. Köyhimmillä sähkökustannukset ovat kolmin- tai nelinkertaistuneet. Hallitus on nyt sopinut 2,9 miljardin dollarin lainasta IMF:n kanssa, mutta siihen liittyy ehtoja, kuten menoleikkauksia ja yksityistämistä.

Sri Lankan velkakriisi liittyy läheisesti tarjontakriisiin ja hintasokkiin, jotka ovat johtaneet joukkomielenosoituksiin. Presidentti Gotabaya Rajapaksa joutui jopa pakenemaan mielenosoituksista heinäkuussa 2022. Myös Kiinalla on oma roolinsa tässä kriisissä, sillä maa on aiemmin rahoittanut monia hankkeita Sri Lankassa.

Velka Kiinalle on kuitenkin vain noin 13 tai 14 prosenttia ulkomaisesta velasta. Suurin osa velasta koostuu kaupallisista lainoista. Sri Lanka kamppailee hoitaakseen tätä velkaa, mikä jättää maan edessään epävarma tulevaisuus.

Kehitysrahoitus ja Kiinasta tai monikansallisista yrityksistä tulevat projektit ovat epäonnistuneet globaalin etelän maissa. Sri Lanka on yksi ensimmäisistä maista, joka käy läpi tämän velkakriisin. On mahdollista, että samanlaisia ​​kriisejä voi esiintyä muissa maissa.

On epäselvää, miten globaali järjestys tulee kehittymään suhteessa Brics-maiden, kuten Intian ja Kiinan, kehitykseen sekä Maailmanpankin uudistussuunnitelmiin. Nähtäväksi jää, miten Sri Lankan tilanne kehittyy ja mitä vaikutuksia tällä velkakriisillä on muihin maihin.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa taz.de

Artikkeliin