Verosuunnitelmat kriisissä: Kuka maksaa työmatkakorvaukset ja ravintolat?
Magdeburgin valtiovarainministeriö ei pysty arvioimaan suunnitellun verohelpotuksen vaikutuksia. Liittovaltioiden vastustus kasvaa.

Verosuunnitelmat kriisissä: Kuka maksaa työmatkakorvaukset ja ravintolat?
Magdeburgin valtiovarainministeriön haasteena on arvioida suunnitellun verohelpotuksen taloudellisia vaikutuksia, erityisesti työmatkatuen korotusta ja ravintoloiden arvonlisäveron alentamista. Valtiovarainministeri Michael Richterin (CDU) tiedottaja selitti, että luotettavat arviot ovat mahdollisia vasta, kun asiaankuuluvat liittovaltion lakiehdotukset on jätetty. Tästä epävarmuudesta huolimatta hankkeita nähdään pohjimmiltaan välttämättöminä, jotta Saksalle voidaan antaa kipeästi tarvittavia kasvuimpulssia.
Vastarinta on kuitenkin ilmassa. ZDF raportoi että "Süddeutsche Zeitung" -lehden tutkimus osoittaa liittovaltioiden massiivista vastustusta suunniteltuja toimenpiteitä kohtaan. Erityisesti vaaditaan, että liittovaltion hallitus itse rahoittaa näistä lainmuutoksista aiheutuvat verotappiot. Periaate ”Kuka kuluttaa, on myös maksettava”, sellaisena kuin vihreiden puolueen talouspoliittinen tiedottaja osavaltioparlamentissa Olaf Meister muotoilee, on tulossa yhä tärkeämpi.
Poliittiset reaktiot ja vaatimukset
Kritiikkiä tulee eri osavaltioista. Saksin valtiovarainministeri Christian Piwarz (CDU) ilmaisee huolensa siitä, että liittovaltion hallitus vähentää tuloja osavaltioille ja kunnille lainsäädäntöehdotuksilla. Berliinin valtiovarainministeri Stefan Evers (CDU) korostaa kireää budjettitilannetta, kun taas muut äänet, kuten SPD:n poliitikko Andreas Dressel, pitävät työmatkatuen korotusta "vääränä kannustimena" eivätkä pidä arvonlisäveron alennusta prioriteettina.
Mecklenburg-Vorpommernissa korostetaan, että lainmuutoksen hyväksyminen riippuu liittohallituksen halukkuudesta kompensoida tästä aiheutuva tulonmenetys. Nykyinen veroarvio viittaa odotettua pienempään tuloon, mikä rajoittaa entisestään liittovaltion, osavaltion ja paikallishallinnon taloudellista joustavuutta. Suunniteltu verohelpotus tulee siksi nähdä paitsi taloudellisena kannustimena myös mahdollisena riskinä kuntien budjeteille.
Taloudelliset vaikutukset ja ennusteet
Toimenpiteiden arvioitu tulovaje voi olla ajanjaksolla noin 23 miljardia euroa, josta valtioiden ja kuntien osuus on noin 12,5 miljardia euroa. Osavaltioparlamentin vihreät vaativat siksi selkeitä säännöksiä, joilla varmistetaan, että verohelpotuksia toteutettaessa taloudellinen taakka ei siirry valtioiden ja kuntien jo ennestään raskaasti kireille budjeteille.
Liittovaltion hallituksen varsinainen tavoite alentaa ravitsemisalan elintarvikkeiden myyntivero seitsemään prosenttiin vuoteen 2026 mennessä perustuu taloudelliseen kannattavuuteen. Kustannusten jakautumiseen liittyvät epävarmuustekijät ja yhteisymmärryksen puute liittohallituksen mahdollisista kustannusten korvauksista painaa keskustelua verosuunnitelmista ja herättää kysymyksiä kohdennetun verohelpotuksen tulevaisuudesta.