Tutkimus osoittaa: EU:n tutkimusohjelmat ovat hengenpelastajat Sveitsille!
Artikkelissa tarkastellaan EU:n tutkimusohjelmien vaikutusta Sveitsin kilpailukykyyn ja painotetaan vakaan kumppanuuden tarvetta innovaatio- ja tutkimustoiminnassa.

Tutkimus osoittaa: EU:n tutkimusohjelmat ovat hengenpelastajat Sveitsille!
Sveitsin kilpailukyky ja innovatiivisuus ovat vaakalaudalla. Nykyiset tiedeteollisuuden tutkimuksen tulokset osoittavat EU:n tutkimusohjelmien Sveitsille tarjoaman merkittävän lisäarvon. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö mahdollistaa sveitsiläisille tutkijoille ja yrityksille pääsyn kansainvälisille verkostoille ja markkinoille, mikä on ratkaisevan tärkeää yliopistojen sekä start-up-, spin-off-, pk- ja suuryritysten innovatiivisuuden kannalta. Sen jälkeen kun Sveitsi suljettiin EU-ohjelmien ulkopuolelle, pääsyä on kuitenkin rajoitettu voimakkaasti, eikä merkittäviä muutoksia odoteta ennen 1.1.2025.
Ongelmien havainnollistamiseksi tutkimus osoittaa, että siirtymäkauden ja täydentävä liittovaltion rahoitus tuskin voi kompensoida kansainvälisen integraation menetystä. Erityisiä haasteita ovat nuorille tutkijoille, joiden on vaikea saada jalansijaa kansainvälisissä hankkeissa, mikä usein johtaa heidän siirtymiseen EU:n yliopistoihin. Myös sveitsiläisten tutkijoiden näkyvyys ja verkostoituminen kärsivät merkittävästi, koska he jäävät EU-yhteistyöhankkeiden johtotehtävien ulkopuolelle.
Seuraukset yrityksille ja startupeille
Vaikutukset ovat havaittavissa myös pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille). Erityisesti pitkälle erikoistuneet, vientiin suuntautuneet pk-yritykset hyötyvät EU:n ohjelmista, jotka tarjoavat niille pääsyn tutkimukseen ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Yksi esimerkki on Genevessä toimiva kvanttiteknologiaratkaisuihin erikoistunut ID Quantique. 100 työntekijän ID Quantique oli kumppanina EU-tutkimusprojektissa Open Quantum Key Distribution (OPENQKD), jota rahoitettiin 15 miljoonalla eurolla. EU-ohjelmiin osallistumista koskevat rajoitukset ovat kuitenkin jo johtaneet kahden tutkijan rahoituksen menettämiseen.
Osana EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaa rahoituksesta 25 prosenttia meni yksityiselle sektorille ja 15,4 prosenttia pk-yrityksille. Suuret yritykset käyttävät EU-ohjelmia tuotteidensa ja prosessiensa edelleen kehittämiseen ja korostavat pienten yritysten merkitystä. Tämä yhteistyö ei ole ratkaisevan tärkeää vain yrityksille itselleen, vaan se auttaa myös vahvistamaan Sveitsiä innovaatiopaikkana. Tarvitaan poliittista toimintaa, jotta voidaan varmistaa vakaat puitteet tutkimukselle ja kehitykselle.
EU:n puiteohjelmat: keskeinen väline
EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmat ovat keskeisiä EU:n tiede- ja innovaatiopolitiikan välineitä. Nykyinen Horisontti Eurooppa -ohjelma kestää vuosina 2021–2027, ja sen budjetti on noin 95,5 miljardia euroa. Sveitsi osallistui puiteohjelmiin rajoitetuin oikeuksin 1.1.2004 asti ja oli osittain mukana Horisontti 2020 -puiteohjelmassa vuoden 2016 loppuun asti. Sveitsi osallistuu tällä hetkellä Horisontti Eurooppaan assosioitumattomana kolmantena maana.
Lokakuuhun 2023 mennessä Sveitsi on kirjannut Horizon Europe -ohjelmaan jo 1 144 hankeosakkuutta ja rahoitussitoumusta 564 miljoonan frangin arvosta. Nämä luvut kuvaavat sveitsiläisten tutkijoiden jatkuvaa kiinnostusta ja sitoutumista. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan valtiosihteeristö (SERI) edustaa Sveitsiä EU:n puiteohjelmissa ja määrittelee strategiset toimenpiteet vakaan tutkimus- ja innovaatioympäristön varmistamiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vakaa kumppanuus EU:n kanssa on välttämätöntä Sveitsin innovaatioaseman turvaamiseksi. Bilaterals III tarjoaa mahdollisuuden ankkuroida pysyvästi tutkimusyhteistyötä ja on tärkeä askel kohti mielekkään pääsyn palauttamista EU:n tutkimusohjelmiin, jotka ovat tärkeitä maan kilpailukyvyn kannalta.
Kansainvälisen tutkimusyhteistyön haasteet ja mahdollisuudet ovat moninaiset ja niihin tulee aktiivisesti vastata kestävän tutkimuspaikan edun vuoksi. Lisätietoa löytyy nettisivuilta Economiesuisse ja SERI.