Thüringen: Korkeat lainat koronan jälkeen – Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Thüringen ottaa lainaa, kun tilintarkastustuomioistuimen presidentti varoittaa velkariskistä. Investointiohjelman pitäisi auttaa.

Thüringen nimmt Kredite auf, während die Rechnungshofpräsidentin vor Schuldenrisiken warnt. Ein Investitionsprogramm soll helfen.
Thüringen ottaa lainaa, kun tilintarkastustuomioistuimen presidentti varoittaa velkariskistä. Investointiohjelman pitäisi auttaa.

Thüringen: Korkeat lainat koronan jälkeen – Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä!

Thüringen on taloudellisen mullistuksen aikaa. Ensimmäistä kertaa koronapandemian jälkeen Vapaa valtio ottaa suuria lainoja rahoittaakseen budjettiaan. Valtion budjetti on lähes 14 miljardia euroa. Samalla tilintarkastustuomioistuimen presidentti Kirsten Butzke varoittaa riskeistä, jotka liittyvät näihin kasvaviin velkoihin. Selkeässä vetoomuksessa hän vaatii ennakkovaroitusjärjestelmää budjettitilanteen seuraamiseksi. Butzke kuvaa kuntien suunniteltua investointiohjelmaa, joka sisältää miljardi euroa vuoteen 2029 mennessä ja joka rahoitetaan kehityspankin lainoilla, piilovelaksi.

Erityisen huolestuttavaa on Thüringenin demografinen kehitys: väestö ja siten myös työllisten määrä vähenevät. Tämä johtaa väistämättä tulojen laskuun. Taloudellisista haasteista huolimatta Thüringen ei ole viime vuosina nostanut uusia lainoja, paitsi koronapandemian aikana, ja on maksanut osan olemassa olevista veloista. Maan velkojen lyhennykset ovat kuitenkin olleet keskeytettyinä jo vuodesta 2025 lähtien, mikä voi pahentaa taloudellista tilannetta entisestään.

Ennusteet ja taloussuunnittelu

Thüringenin osavaltio suunnittelee ensi vuodelle noin 600 miljoonan euron lainoja, jota seuraa noin 500 miljoonaa euroa vuonna 2027. Vuosien 2026/27 kaksoisbudjettiin on suunniteltu lainoja yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Butzke korostaa, että velka ei ole ilmaista ja että korot ja pääoman maksut rajoittavat voimakkaasti maan taloudellista joustavuutta. Ennusteiden mukaan Thüringenin osavaltio joutuu maksamaan tänä vuonna korkoja noin 250 miljoonaa euroa.

Lisäksi vakausraportin tulee antaa perusteltuja ennusteita vapaan valtion menoista ja veloista. Raporttia voitaisiin tukea tieteellisesti, samoin kuin Schleswig-Holsteinin malli, johon Butzke huomauttaa. Liittovaltion hallitus valmistelee jo kestävyysraporttia, joka voisi mahdollisesti toimia mallina. Moitteettoman varainhoidon tarve on tulossa yhä selvemmäksi varsinkin aikoina, jolloin taloudellinen joustavuus vähenee.

Solidaarisuussopimus II ja Thüringenin taloudellinen tuki

Tärkeä osa Thüringenin rahoituspolitiikkaa on edelleen solidaarisuussopimus II, joka on ollut voimassa vuodesta 2005 vuoteen 2019. Tämä sopimus takaa uusille liittovaltioille, mukaan lukien Thüringenin, liittohallituksen rahoitusosuudet. Uudet osavaltiot saavat yhteensä 156,7 miljardia euroa, kun Thüringen saa 14,31 prosenttia Basket I:n vuosittain jaetuista määristä, mikä vastaa noin 15,07 miljardia euroa.

Vuodelle 2019 Thüringenillä oli käytettävissä noin 300 miljoonaa euroa varoja. Solidaarisuussopimuksen II määrärahat ovat kuitenkin alenevia ja vaikuttavat suoraan vapaan valtion tuleviin taloudellisiin resursseihin. Tämä havainnollistaa Thüringenin finanssipolitiikan haasteita - niin nyt kuin tulevaisuudessakin.