Eläinhoidon merkintä: määräajan pidentäminen harjoittelumahdollisuutena?

Eläinhoidon merkintä: määräajan pidentäminen harjoittelumahdollisuutena?

Koalitio on siirtänyt eläintuotannon merkintälain täytäntöönpanon määräaikaa 1.3.2026, mihin sekä maatalous että Lihateollisuusliitto (VDF) suhtautuvat helpotuksella. VDF:n toimitusjohtaja Steffen Reiter sanoo, että saatu aika tulisi käyttää lain muotoilemiseen käytännöllisesti. Tärkeää on kasvatusolosuhteiden läpinäkyvä esittäminen olemassa olevien järjestelmien kautta, kuten myös Animal Welfare Initiative (ITW) toteaa.

ITW:n toimitusjohtaja Robert Römer korostaa tarvetta integroida yksityiset valvontajärjestelmät osaksi valtion lainsäädäntöä. Hän pitää suunniteltuja rekisteröinti- ja todistusvaatimuksia tarpeettomina ja vaatii alemman tuotantotason eläinten lihan markkinointikiellon poistamista markkinoiden joustavamman käytön mahdollistamiseksi.

Maatalouden reaktiot

Saksan siankasvattajien eturyhmä (ISN) on vaatinut lain perusteellista uudistamista ja näkee korjaustarpeen toimeenpanossa ja kotimaisten tavaroiden haitassa. Baijerin maatalousministeri Michaela Kaniber kuvailee määräajan pidentämistä positiiviseksi signaaliksi käytännön politiikalle ja korostaa suunnittelun turvallisuuden merkitystä maataloudelle.

Sitä vastoin tohtori Zoe Mayer Vihreistä kritisoi jyrkästi muutosta ja vaati lain laajentamista kattamaan ravintola-alan lähitulevaisuudessa. Se korostaa luotettavien merkintöjen tarvetta kestävälle karjanhoidolle, jota Borchert Commission ja Agriculture Future Commission suosittelivat.

Taustaa ja haasteita

Liittovaltion elintarvike- ja maatalousministeriö (BMEL) esitteli 7. kesäkuuta 2022 ensimmäiset suunnitelmat valtion karjankasvatuksen merkinnöistä. Animal Welfare Initiative on kommentoinut näitä suunnitelmia ja korostanut, että "talli + tila" -taso on Saksan eläinten hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva. Valtion ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö on välttämätöntä maataloustoiminnan valvonnan tehostamiseksi.

Elinkykyinen rahoituskonsepti, joka täydentää merkintöjä ja on sidottu markkinoihin, on välttämätön. Römer ilmaisee huolensa siitä, ettei monille viljelijöille voida toteuttaa vakaata siirtymistä lyhyellä aikavälillä. Lisäksi ITW-yritykset, jotka ovat jo edistyneet eläinten hyvinvoinnissa, olisi otettava asianmukaisesti huomioon merkinnöissä.

Myös ohjausmekanismeja testataan. Vaikka valtion pitäisi valvoa yrityksiä, on olemassa olemassa olevien valvontajärjestelmien sisällyttäminen talouteen. ITW-yritykset tarkastetaan jo kahdesti vuodessa. Haasteena on edelleen se, että Saksan valtio ei voi tarkastaa ulkomaisia ​​yrityksiä, jotka osallistuvat karjanhoitolupaan.

Tohtori Alexander Hinrichs ITW:stä huomauttaa, että suunniteltu merkintäjärjestelmä kuvastaa vallitsevaa tilannetta ja että elinkelpoinen rahoitusmalli karjantalouden muuttamiseen puuttuu. Kotieläintilojen rahoitus ja niiden kytkeytyminen markkinoihin ovat keskeisiä kysymyksiä, jotka kaipaavat selvitystä. Talous rahoittaa tällä hetkellä ITW:tä, joka kattaa 60 prosenttia lihasioista ja 90 prosenttia broilereista ja kalkkunoista vapaaehtoisen kasvatusjärjestelmän merkintätasolla 2.