Huippujohtajat varoittavat: tekoälylaki vaarantaa Euroopan kilpailukyvyn!

Huippujohtajat varoittavat: tekoälylaki vaarantaa Euroopan kilpailukyvyn!

Yli 40 eurooppalaisten yritysten huippujohtajaa on kirjoittanut avoimen kirjeen Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Tässä kirjeessä he ilmaisevat huolensa tulevista tekoälyä koskevista säännöksistä Euroopan unionissa. Nämä varoitukset liittyvät erityisesti säännösten monimutkaisuuteen, mikä saattaa vaarantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn. Johtajat vaativat, että uuden tekoälylain eli tekoälylain täytäntöönpanoa lykätään kahdella vuodella, jotta yrityksille jää enemmän aikaa sopeutua mm. sueddeutsche.de raportoitu.

Kirjeen allekirjoittajien joukossa on tunnettuja yrityksiä, kuten Lufthansa, Mercedes-Benz ja Philips. Nämä teknologia-alan kriitikot kuvailevat tekoälylakia byrokraattiseksi ja innovoinnin vastaiseksi. Johtajien huolenaiheita tulisi tarkastella laajemmassa kontekstissa: Samalla kun EU:n komissio työstää vapaaehtoisia käytännesääntöjä perusmalleille, kuten GPT-4, Gemini tai Llama, joiden pitäisi olla saatavilla elokuuhun 2023 mennessä, huoli tällaisten säännösten vaikutuksesta eurooppalaisten yritysten innovatiivisuuteen kasvaa.

Tekoälylaki: Riskit ja mahdollisuudet

Tekoälylain tavoitteena on säännellä tekoälyä kokonaisvaltaisesti kieltämällä tietyt sovellukset, jotka eivät ole yhteensopivia eurooppalaisten arvojen kanssa. Näitä ovat muun muassa sosiaalinen pisteytys ja tunteiden tunnistaminen työpaikalla. Ursula von der Leyen korostaa, että tämän sääntelykehyksen tarkoituksena on viime kädessä lisätä Euroopan kilpailukykyä tekoälyn alalla. Samaan aikaan Emmanuel Macron ilmaisee myös huolensa siitä, että liian tiukat toimenpiteet voivat johtaa siihen, että Eurooppa jää jälkeen kansainvälisistä kilpailijoista, kuten lisäraportissa todetaan. faz.net esitetään.

Yksi tekoälylain keskeisistä tavoitteista on lisätä yleisön luottamusta tekoälysovelluksia kohtaan. Tällä pyritään luomaan kilpailuetua Euroopan taloudelle. Siitä huolimatta tutkimukset osoittavat, että eurooppalaiset tekoälypalveluntarjoajat ovat vain heikommassa asemassa generatiivisessa tekoälyssä verrattuna yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin, kuten OpenAI/Microsoft, Google ja Meta. Palveluntarjoajat, kuten Mistral AI, ovat keskellä, kun taas Aleph Alpha on lopettanut oman kielimallinsa kehittämisen.

Sääntelyesteet ja niiden vaikutukset

Yritysten, jotka haluavat käyttää generatiivista tekoälyä, on kehitettävä uusia taitoja ja asetettava itsensä toimijoiksi. Epäselvät koulutustoimenpiteitä koskevat vaatimukset voivat johtaa siihen, että yritykset epäröivät käyttää tekoälyä ajoissa. Tekoälylaki aiheuttaa näin ollen samanlaisia ​​riskejä kilpailukyvylle kuin yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Bitkomin tutkimuksen mukaan lailliset rajoitukset ja tietosuojavaatimukset koetaan merkittäviksi esteiksi.Jotta yritysten pelko sääntelyn seurauksista voitaisiin lievittää, tekoälylakiin suositellaan käytännöllistä lähestymistapaa. Tämä voisi sisältää lyhyempiä koulutuskursseja ja vähemmän byrokraattisia vaatimuksia pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille).

Tämän kehityksen yhteydessä käy selväksi, että tekoälyä nähdään suurena mahdollisuutena taloudelle. Silti merkittäviä haasteita on edelleen, etenkin eurooppalaisille palveluntarjoajille, jotka kamppailevat saavuttaakseen Yhdysvaltojen teknologiajättiläiset. Tekoälylaki liikkuu siis jännitteen alueella innovaatioiden välttämättömän suojelun ja kukoistavan kilpailun mahdollistamisen välillä.