Trump nostaa terästulleja: onko vaarana uudesta kauppasodasta EU:n kanssa?

Trump nostaa terästulleja: onko vaarana uudesta kauppasodasta EU:n kanssa?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 31. toukokuuta 2025, että hän kaksinkertaistaa teräksen ja alumiinin tuonnin erityistullit 25 prosentista 50 prosenttiin. Päätös syntyi EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä käynnissä olevissa neuvotteluissa, jotka aiemmin näyttivät toivovan sovinnollista ratkaisua Trumpin ja EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin keskustellessa. EU:n komissio ei aluksi reagoi tähän ilmoitukseen keskittyäkseen neuvotteluihin.

Tilanne kärjistyi sen jälkeen, kun EU-maat ilmoittivat huhtikuussa 10–25 prosentin vastatulleja vastauksena Yhdysvaltojen aiempaan tullipolitiikkaan. Nämä vastatullit voivat nyt vaikuttaa yhdysvaltalaisiin farkkujen, moottoripyörien, naudanlihan ja sitrushedelmien valmistajiin. Trump perustelee tulleja väittämällä, että hän haluaa korjata kaupan epätasapainoa ja vahvistaa kotimaista terästeollisuutta. Lisäksi tullituloilla pitäisi rahoittaa veronalennuksia.

Reaktiot tariffiilmoituksiin

Yhdysvaltain hallitus perustelee tulleja kansallisella turvallisuudella, minkä EU pitää Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen vastaisena. Euroopan terästeollisuus on huolissaan uusien tariffien aiheuttamista mahdollisista tuotannon ja työpaikkojen menetyksistä. Vuonna 2024 Yhdysvallat oli toiseksi suurin vientimarkkina eurooppalaisille teräksentuottajille ja kuljetti sinne 16 prosenttia niiden viennistä.

Mukana on saksalainen Thyssenkrupp Steel, johon uudet tariffit vaikuttavat vähemmän, koska sen päämarkkina on Euroopassa. Tämä herättää kysymyksen siitä, voisivatko Yhdysvallat ja EU ryhtyä yhteisiin toimiin maailmanlaajuisten markkinoiden ylikapasiteettia ja erityisesti Kiinasta tulevaa polkumyyntiä vastaan.

EU otti ensimmäisen askeleen 12. maaliskuuta 2025, kun se otti käyttöön 25 prosentin tullit teräs- ja alumiinituotteiden tuonnille Yhdysvaltoihin. Seuraavassa kuussa EU ilmoitti vastatariffeista, jotka tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2025. Nämä lisätullit vaikuttavat moniin amerikkalaisiin tuotteisiin, mukaan lukien bourbon-viski, videopelikonsolit ja veneet, joidenkin tariffimäärien ollessa jopa 50 prosenttia. EU suunnittelee myös lisätullien määräämistä muille amerikkalaisille maatalous- ja teollisuustuotteille.

Globaalit vaikutukset ja tulevaisuuden näkymät

Maailmantalouden instituutin (IfW) mukaan tulleilla on vain vähäinen vaikutus Euroopan talouteen, sillä teräs- ja alumiinituotteiden osuus EU:n viennistä on vain noin viisi prosenttia. Vaikutus tiettyihin tuotteisiin riippuu kuitenkin suuresti kysynnästä ja vaihtoehtoisten tuotteiden saatavuudesta. Esimerkiksi Saksan muotiyhdistys olettaa, että vaikutus farkkuihin on pieni, sillä Yhdysvalloista tuonnin arvo on vain 0,1 prosenttia kaikesta farkkutuonnista.

Suuremman kauppasodan mahdollisuus riippuu Trumpin jatkotoimista, jotka voivat sisältää tulleja autoille ja muille EU:n tavaroille. EU näyttää kuitenkin olevan halukas neuvottelemaan ja voisi harkita sopimusta Yhdysvaltojen nesteytetyn maakaasun (LNG) viennin laajentamiseksi. Kansainvälisesti myös muut maat reagoivat tilanteeseen: Kanada ilmoitti uusista tuontitulleista 29,8 miljardin Kanadan dollarin arvosta yhdysvaltalaisille tuotteille 25 prosentin tullilla. Kun Iso-Britannia, Japani ja Australia eivät aluksi ryhtyneet vastatoimiin, Kiina ilmoitti ryhtyvänsä "kaikkiin tarvittaviin toimiin" omien etujensa suojelemiseksi ja kritisoi Yhdysvaltojen tulleja WTO:n sääntöjen rikkomisena.

Yhä monimutkaisemmassa kaupankäyntiympäristössä jää nähtäväksi, mihin toimiin kansainväliset toimijat ottavat seuraavaksi ja miten markkinaolosuhteet kehittyvät.

Tieto on peräisin sueddeutsche.de ja tagesschau.de.