Trump vaatii: halpaa öljyä rauhaan! Voiko USA lyödä Venäjää?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 23. tammikuuta Maailman talousfoorumissa Davosissa, että hän pyytää Saudi-Arabiaa ja OPEC:ia laskemaan öljyn hintaa. Trump sanoi, että öljyn hinnan lasku voi lopettaa Ukrainan sodan "välittömästi". Intialla on tässä avainrooli, joka on tuonut Venäjältä 1,6 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä päivässä Venäjältä vuodesta 2021 lähtien – määrä on lähes tuhatkertaistunut. Tämän tuonnin väheneminen voi vaikuttaa merkittävästi Venäjän talouteen, sillä Intian osuus Venäjän raakaöljyn viennistä on noin 40 %.

Trump voisi pyrkiä Intiaan ostamaan öljyä Yhdysvalloista, mikä voisi maksaa Venäjälle huimat 108 miljardin dollarin tulot. CEPA ehdottaa, että Yhdysvallat tarjoaisi edullisia myyntiehtoja tai "pakettisopimuksia" houkutellakseen Intian tällaiseen siirtymiseen. Intialaiset yritykset eivät osta venäläistä öljyä ideologisista syistä, vaan houkuttelevan hinnoittelun vuoksi. Lisäksi Yhdysvallat lisäsi öljyntuotantoaan ennätykselliseen 12,9 miljoonaan tynnyriin päivässä, kun taas Saudi-Arabia perui suunnitelmansa tuotantokapasiteetin kasvattamisesta 13 miljoonaan tynnyriin päivässä.

Pakotteiden seuraukset

Samaan aikaan Yhdysvallat on hyväksynyt uuden Venäjän vastaisen pakotepaketin, jonka tarkoituksena on torjua länsimaisia ​​öljysaartoja kiertävää "varjolaivastoa". Näillä pakotteilla on tarkoitus vähentää Venäjän öljytuloja, joilla rahoitetaan Ukrainan sotaa. Tekijän raportin mukaan tagesschau.de Öljyn hinta nousi korkeimmalle tasolle kuukausiin Brent-öljyn 81,50 dollarin tynnyriltä. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on määrännyt pakotteita 183 öljysäiliöalukselle, jotka ovat osa "varjolaivastoa", mikä vaikuttaa myös kahteen suureen venäläiseen öljy-yhtiöön: Gazprom Neftiin ja Surgutneftegasiin.

Pakotteiden kohteena olevista aluksista 143 kuljetti viime vuonna yli 530 miljoonaa tynnyriä venäläistä raakaöljyä, mikä vastaa 42 % meriviennistä. Tärkeimmät ostajat ovat Kiina ja Intia. Venäjän hallitus on kritisoinut pakotteita kilpailua vääristävänä ja markkinoiden epävakauttavana. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että pakotteet eivät voi pysäyttää energiareittejä.

Öljyn hinnannousu Lähi-idästä, Afrikasta ja Brasiliasta johtuu Kiinan ja Intian kysynnän kasvusta. Venäjän tarjonnan putoaminen voi vaikuttaa myös lämmitysöljyn ja polttoaineiden hintoihin Saksassa. Vaikka Venäjä sai vuonna 2024 enemmän tuloja öljyn ja kaasun myynnistä, mikä vastaa 11,13 biljoonaa ruplaa (107 miljardia euroa), vuonna 2023 liikevaihto laski 24 % öljyn hinnan ja kaasun viennin laskun vuoksi. Öljyn ja kaasun myynti on Venäjän valtion budjetin keskeinen tulonlähde, ja sen osuus kokonaistuloista on kolmannes - puolet.