Trumpin kyseenalainen suunnitelma: heikentää dollaria, pelastaa teollisuus?

Trumpin kyseenalainen suunnitelma: heikentää dollaria, pelastaa teollisuus?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ajaa kiistanalaista suunnitelmaa dollarin heikentämiseksi vahvistaakseen kotimaista teollisuutta. Tämän suunnitelman, joka tunnetaan nimellä Mar-a-Lago Accords, suunnitteli Stephen Miran, Trumpin taloudellisen neuvoa-antavan neuvoston puheenjohtaja. Miran väittää, että dollarin asema maailman varantovaluuttana asettaa taakan Yhdysvaltain taloudelle ja edistää deindustrialisaatiota. Dollarin korkea kysyntä johtaa sen arvon nousuun, mikä tekee yhdysvaltalaisista tavaroista kalliimpia ja aiheuttaa kauppavajetta. Vastauksena tähän kehitykseen monet yhdysvaltalaiset valmistajat siirtävät tuotantoaan ulkomaille, mikä puolestaan ​​vaarantaa työpaikat.

Dollarin ja kauppavajeen välinen suhde on kuitenkin monimutkaisempi kuin Miran antaa ymmärtää. Ulkomaiset sijoittajat pitävät hallussaan Yhdysvaltain valtion obligaatioita vakauttaakseen valuuttakurssinsa, mutta he välttelevät usein sijoittamista muihin yhdysvaltalaisiin omaisuuseriin. Historiallisesti dollarilla ei ollut haitallista vaikutusta Yhdysvaltain vaihtotaseeseen varantovaluuttana 1960-1970-luvuilla. Myös vaihtotaseen alijäämän syyt ovat moninaiset; ne riippuvat muun muassa kansallisten säästöjen ja investointien suhteesta.

Mar-a-Lago-sopimuksen haasteet

Vuonna 2024 Yhdysvaltain budjettialijäämä oli 6,4 % BKT:sta, kun vaihtotaseen alijäämä oli alle 4 %. Miranin suunnitelmaa pidetään virheellisenä, koska dollari on vain yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat kauppavajeeseen. Budjettivajeen sulkeminen voi olla helpompaa kuin kauppasota, mutta se vaatii poliittisia toimia kongressissa. Korkeasta automaatiosta huolimatta Yhdysvaltain talouden vahvuus houkuttelee edelleen kansainvälisiä sijoittajia.

Trumpin lähestymistapaa koskevaa kritiikkiä vahvistavat nykyiset taloustrendit ja globaali poliittinen kehitys. Esimerkiksi Kiinaa syytetään maailmanlaajuisen pääoman allokoinnin vääristämisestä julkisilla politiikoilla, jotka luovat liiallisia säästöjä. Sosiaaliturvan puute ja alikehittyneet luotto- ja säästöinstrumentit Kiinassa pakottavat kotitaloudet säästämään enemmän, kun taas yritysten voitot hyötyvät laskevista työvoimakorvauksista.

Globaalit vaikutukset ja tulevaisuuden näkymät

Kiinan hallituksen strategioilla vaikuttaa pääoman allokaatioon valtion omistamien yritysten ja julkisten tukien kautta on merkittäviä vaikutuksia kansainväliseen kauppaan ja Yhdysvaltain talouteen. Lisäksi Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa lähestytään usein "vastavuoroisuuden" doktriinilla, jonka tavoitteena on soveltaa kauppakumppaneiden tulleja USA:n tuotteisiin peilikuvana. Väitetään, että tuontitavaroiden kysynnän joustavuudesta riippuvat erityiset tariffit ovat tarpeen, jotta kuluttajahinnat eivät nouse.

Nykyisessä moninapaisessa maailmassa dollarin eroosio ensisijaisena varantovaluuttana voisi olla pitkällä aikavälillä Yhdysvaltojen etujen vastainen ja horjuttaa globaaleja rahoitusmarkkinoita. Uusien tullitoimien päähenkilöt näkevät nämä tullit myös keinona hallita ulkomaista vientiä ja vähentää Yhdysvaltain kansalaisten verotaakkaa. Tämä lähestymistapa voi kuitenkin olla harhaanjohtava ja herättää kysymyksen siitä, vahvistaako dollarin tarkoituksellinen heikentäminen todella Yhdysvaltain teollisuutta vai osoittautuuko se itseään tuhoavaksi.

Kaiken kaikkiaan jää nähtäväksi, miten Mar-a-Lagon sopimus ja siihen liittyvä talouspolitiikka vaikuttavat Yhdysvaltain talouteen ja kansainvälisen kaupan tilanteeseen. Globaalin areenan haasteet ja muuttuva talousympäristö edellyttävät innovatiivisia ratkaisuja ja kestävää politiikkaa.