Kasvua idässä: Puola ja Kroatia ohittavat Itävallan!

Kasvua idässä: Puola ja Kroatia ohittavat Itävallan!

Euroopan taloustilanne osoittaa hidasta mutta vakaata kasvua erityisesti tietyillä itäisen Keski-Euroopan alueilla. äänekäs Lehdistö Kroatiassa, Puolassa ja Tšekin tasavallassa on positiivista kehitystä, kun taas Itävalta on ainoa EU-maa, jonka supistuminen on -0,3 % vuonna 2025. Nämä erilaiset EU-trendit näkyvät myös Euroopan komission kevään 2024 ennusteessa.

Vuonna 2024 BKT:n kasvun ennustetaan olevan maltillista EU:ssa 1,0 % ja euroalueella 0,8 %. Kasvuennusteet nousevat 1,6 prosenttiin EU:ssa ja 1,4 prosenttiin euroalueella vuonna 2025. Tämä vakaus tulee korkeammista geopoliittisista riskeistä ja Saksan talouden pysähtyneisyydestä huolimatta, joka elpyy vain hitaasti epävarmuustekijöiden vuoksi EU:n edustus raportoitu.

Taloudelliset kohokohdat itäisessä Keski-Euroopassa

Puola erottuu EU:n kuudenneksi suurimpana taloutena 3,3 prosentin BKT:n kasvullaan. Puolan positiivisia indikaattoreita ovat suuret kotimarkkinat, korkeat investointivolyymit ja vakaa 3,6 %:n inflaatio. Tämä liittyy huomattavaan, vain 2,8 prosentin työttömyysasteeseen, mikä tarkoittaa tosiasiassa täystyöllisyyttä. Kroatia seuraa arviolta 3,2 prosentin kasvua vahvan yksityisen kulutuksen ja EU-rahoituksen tukemana. Tšekin tasavallalla on vakaa kotimainen talous, jossa negatiivista kauppatasetta kompensoi kotimainen kulutus.

• Wachstumsaussichten:
  • Polen: 3,3%
  • Kroatien: 3,2%
  • Tschechien: Stabil, positive Trends durch Binnenkonsum

Sitä vastoin Unkarissa on "epävarma liiketoimintaympäristö", joka johtaa keskimääräistä alhaisempaan kasvuun. Vaikka yksityinen kuluttajavoima kehittyy positiivisesti, yritykset osoittavat malttia investoinneissaan. Toinen näkökohta on Unkarin EU-vastainen suunta, joka johti merkittävän EU-rahoituksen menettämiseen. Vuodelle 2026 BKT:n ennustetaan kuitenkin kasvavan 2,5 % vahvan yksityisen kulutuksen ja parantuneiden vientinäkymien tukemana.

Yleinen taloudellinen vakaus

Koko EU:ssa näkyy merkkejä vakaasta taloudellisesta joustavuudesta. YKHI-inflaation hidastuminen viittaa siihen, että ostovoima kasvaa vähitellen uudelleen, ja ennustettu inflaatiovauhti on 2,7 % vuonna 2024 ja laskee 2,2 prosenttiin vuonna 2025. Kehitystä pidetään positiivisena erityisesti viime vuosien haasteiden jälkeisen talouden elpymisen yhteydessä.

EU:n eri edustajat korostavat tarvetta lisätä kilpailukykyä ja kestävyyttä. Näitä haasteita lieventävät kuitenkin työllisyysasteen paraneminen ja vakaa yksityinen kulutus, kun keskimääräinen työttömyysaste oli 6,0 % vuonna 2023.

Kaiken kaikkiaan näkymät vuodelle 2025 viittaavat EU:n taloustilanteen hitaaseen mutta tasaiseen paranemiseen. Jotkut maat ovat pysähtyneet tai taantumassa, kun taas toiset, kuten Puola ja Kroatia, osoittavat myönteisillä talousindikaattoreillaan, että myös EU:ssa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia.