Suche
Mein Konto
Asevelvollisuuskeskustelu: Asiantuntijat varoittavat rajuista seurauksista taloudelle!
Keskustelu asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotosta vaikuttaa Saksan talouteen ja ammattitaitoisen työvoiman tarjontaan.
Asevelvollisuuskeskustelu: Asiantuntijat varoittavat rajuista seurauksista taloudelle!
Saksassa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua vuonna 2011 rauhan aikana keskeytetyn asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotosta. Unionin kampanjoiessa pakollisen asepalveluksen palauttamisen puolesta, myös muut liittopäivien ryhmät vasemmistoa lukuun ottamatta kannattavat sitä osittain. Puolustusministeri Boris Pistorius ajaa tässä yhteydessä vapaaehtoisen asepalveluksen käyttöönottoa Bundeswehrin henkilöstön vahvuuden lisäämiseksi. Yhtenäisestä konseptista kuitenkin puuttuu, sillä koalitioneuvotteluissa SPD vaati vapaaehtoistyötä, kun taas unioni vaati miehille ja naisille pakollista palvelusvuotta..
Tässä yhteydessä Marc F., 23-vuotias kattomies Ylä-Frankoniasta, ilmaisi haluavansa suorittaa asepalveluksen. Hänen työnantajansa taistelee ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa vastaan, sillä tällä hetkellä kaksi työpaikkaa on täyttämättä - tilanne on rakennusalalla laajalle levinnyt. Lähes 2 500 rakennusalan yritystä etsii uusia työntekijöitä osittain korkean ikäpolven eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Työmarkkinaasiantuntija Holger Schäfer selittää, että vaikutus työmarkkinoihin riippuu vahvasti palvelukseen otettujen sotilaiden määrästä ja kestosta. 20 000 rekrytoituneena vaikutusta tuskin olisi havaittavissa. Noin 700 000 nuorta voi kuitenkin kadota, jos kokonaisia kohortteja kutsutaan.
Bundeswehrin haasteet
Bundeswehrillä ei ole tällä hetkellä noin 100 000 sotilasta riittävän puolustusvalmiuden varmistamiseksi vuoteen 2029 mennessä. Keskustelua pakollisesta asepalveluksesta ruokkii Euroopan turvallisuuspoliittinen kehitys, kuten Venäjän uhka. Muiden maiden tilannetta tarkasteltaessa valtiot, kuten Ruotsi ja Latvia, ovat ottaneet uudelleen käyttöön asevelvollisuuden turvallisuuspolitiikan muutosten seurauksena. Poliittisten mielipiteiden erilaistuminen Saksassa on selvä, sillä AfD vaatii paluuta perinteiseen asevelvollisuuteen, kun taas muut puolueet ajavat uusia käsitteitä..
Ilmoitusvelvollisuuden sosiaalinen ulottuvuus näkyy myös: Uuden yhdyskuntapalvelun mahdollinen käyttöönotto voisi keventää klinikoiden, päiväkotien ja vanhainkotien taakkaa. Ifo-instituutin professori Panu Poutvaaran mukaan asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotto voisi olla valtion budjetille kustannustehokkaampaa, mutta siihen liittyy riskejä, koska se viivästyttää koulutusta ja työelämään siirtymistä. Poutvaara ehdottaa, että vapaaehtoispalvelu on parempi niin kauan kuin reservin koko on enintään neljännes ikäluokkaa.
Taloudelliset vaikutukset ja taloudelliset kustannukset
Asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotolla on mahdollisia taloudellisia kustannuksia. Poutvaaran luomassa skenaariossa näkyy vaikutus bruttokansantuloon, joka voi olla seuraavien oletusten mukainen:
| skenaario | Yksityisen kulutuksen lasku | Grosskansantulon lasku |
|---|---|---|
| 5 % | – 4 miljardia euroa | – 3,4 miljardia euroa |
| 25 % | – 20 miljoonaa euroa | – 17,1 miljardia euroa |
| 100 % | – 79 miljardia euroa | – 69,7 miljardia euroa |
Tutkijat varoittavat myös, että jyrkän laskun tapauksessa Saksa joutuisi ottamaan lainaa ulkomailta. Tämä johtuu monien kasarmien ja tankkien huonokuntoisista oloista, joiden kunnostaminen vaatii kaksinumeroisia miljardiinvestointeja.
Poliittinen keskustelu pakollisesta asepalveluksesta jatkuu kireänä, sillä hyvässä asemassa olevan armeijan tarve ja ammattitaitoisen työvoimapulan hallinta on ratkaistava samanaikaisesti. Nähtäväksi jää, tarjoaako paluu asevelvollisuuteen todella vastauksia haasteisiin.