Liike taistelee pakollisesta asepalveluksesta: keskity naisiin ja maahanmuuttajiin!

Liike taistelee pakollisesta asepalveluksesta: keskity naisiin ja maahanmuuttajiin!

Keskustelu asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotosta Saksassa on kiristynyt erityisesti ammattitaitoisen työvoimapulan vuoksi, jota pidetään yhtenä saksalaisten yritysten suurimmista ongelmista. Eri alojen johtajat kannattavat yhä enemmän ajatusta keinona varmistaa sekä rauha että vapaus geopoliittisten jännitteiden keskellä, erityisesti Venäjän kanssa. Työnantajayhdistyksen Gesamtmetall johtaja Oliver Zander korostaa, että Bundeswehr ei voi turvautua pelkästään vapaaehtoisiin kasvattaakseen joukkojen määrää 180 000:sta 260 000 sotilaan ja varmistaakseen puolustuskyvyn hätätilanteessa yli 400 000 sotilaan. Kuva raportoi, että Zander korostaa tarvetta asettaa taloudelliset edut asevelvollisuuden edelle.

Toinen Zanderin argumentti on, että asevelvollisuus on pitkällä aikavälillä taloudellisesti hyödyllisempää kuin sotilaalliset konfliktit. Myös keskisuurten yritysten päällikkö Christoph Ahlhaus kannattaa tätä aloitetta ja toteaa, että talous hyötyy nuorista varusmiehistä, jotka ovat Bundeswehrin kouluttamia ja työskentelevät sitten siviilisektorilla. Zander vaatii myös perustuslain muutosta, joka sallisi myös naisten palvella. Toinen näkökohta hänen vaatimuksensa sisältää Saksan kansalaisuuden saaneiden siirtolaisten sitoutuminen uuteen kotimaahansa asepalveluksen ja vaihtoehtoisen palveluksen kautta.

Poliittisia näkökulmia ja vaihtoehtoja

Myös puolustusministeri Boris Pistorius, joka kannattaa Ruotsin järjestelmän kaltaista mallia, on ottanut kantaa meneillään olevissa keskusteluissa. Ruotsissa jokainen nuori - sekä nainen että mies - on asetettu, ja vain osa suorittaa varsinaista asepalvelusta. Tämä vuodesta 2018 lähtien jälleen voimassa ollut menetelmä edellyttää kuitenkin myös poliittisen enemmistön toteuttamista Saksassa. reserviläisyhdistys huomauttaa, että Saksan liittopäivien asevoimien komissaari Eva Högl vastustaa perinteistä asevelvollisuutta, mutta on avoin vaihtoehtoisille malleille.

Patrick Sensburg huomauttaa myös merkittävällä tavalla, että Saksa ei pystyisi ylläpitämään puolustuskykyään ilman pakollista asepalvelusta. Hän arvostelee Bundeswehrin tavoitevahvuutta 203 000 sotilasta riittämättömäksi ja on sitoutunut kattavaan keskusteluun logistiikasta ja tuesta. Professori tohtori Carlo Masala korostaa, että Bundeswehrin sisällä on henkilöstöongelma ja tehokas keskustelu asevelvollisuudesta on välttämätöntä. Hän ehdottaa myös, että palvelulle suunnitellaan kannustimia, jotta ne houkuttelevat nuoria.

Bundestag-jäsen Robin Wagener puolestaan ​​vastustaa asevelvollisuuden uudelleen käyttöönottoa, koska hän on vakuuttunut, ettei se pysty ratkaisemaan olemassa olevaa henkilöstöongelmaa. Masala vetoaa yhteiskuntaan tietoisuuden lisäämiseksi puolustuksen tarpeesta. Patrick Sensburg toistaa vapauden ja vaurauden arvojen puolustamisen tärkeyden, kun taas Ruotsin suurlähetystön puolustusavustaja kapteeni Jonas Hård af Segerstad ehdottaa asevelvollisuuden uudelleenaktivoinnin haasteiden tarkastelua.