Talous paineen alla: uudistuksia tarvitaan – mitä hallitus suunnittelee?

Talous paineen alla: uudistuksia tarvitaan – mitä hallitus suunnittelee?

Saksan yritysten edustajat ovat yhä tyytymättömiä liittovaltion asenteeseen, joka keskittyy ensisijaisesti menojen lisäämiseen meneillään olevassa budjettikeskustelussa. DIHK:n toimitusjohtaja Helena Melnikov tekee selväksi, että suunniteltu uusi velka avaa taloudellista liikkumavaraa, mutta tuo mukanaan myös paljon vastuuta. Hän vaatii "päättäväistä uudistuskulkua" ja suunnittelu-, hyväksymis- ja myöntämismenettelyjen nopeuttamista. Lisäksi byrokratian vähentämistä on vietävä nopeasti eteenpäin, jotta yksityiselle sektorille voidaan tarjota parempi investointiympäristö, sillä 90 % kaikista Saksan investoinneista tulee tältä alueelta.

Myös BVMW:n toimitusjohtaja Christoph Ahlhaus ilmaisee tyytymättömyytensä musta-puna-koalition talouspolitiikkaan. Hän vaatii verojen alentamista, energian hintojen keventämistä ja kattavia hyvinvointivaltiouudistuksia. Myös Stefan Körzell DGB:stä vaatii tässä kriittisessä tilanteessa, että tulevia investointeja ei saa pelata hyvinvointivaltiota vastaan. Hän kannattaa kestäviä ratkaisuja kuntien tulojen vahvistamiseksi, esimerkiksi ottamalla käyttöön varallisuusvero ja oikeudenmukaisempi perintövero.

Investoinnit ja yhteiskuntavastuu

Vaikka DGB suhtautuu pohjimmiltaan myönteisesti 116 miljardin euron investointeihin varautuneeseen vuoden 2025 budjettiin, se varoittaa mahdollisista ylimääräisistä budjettirei'istä, joita voi syntyä vaadituista yhtiöveron alennuksista. VdK:n toimitusjohtaja Verena Bentele korostaa kasvavia aukkoja sairaus- ja hoitovakuutuksissa. Hän vaatii velkajarrun uudistamista, jotta hyvinvointivaltioon voidaan sijoittaa pitkällä aikavälillä ja torjua kasvavaa eriarvoisuutta.

Mukaan IMK Monet edellä mainituista haasteista liittyvät Saksan taloudellisen vaurauden perustavanlaatuiseen menettämiseen. Raha- ja finanssipolitiikka reagoi hintasokkeihin alun perin asianmukaisesti, mutta vuoden 2023 alusta lähtien liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätöksestä johtuvat rahapoliittiset rajoitukset ja finanssipoliittiset reaktiot ovat jo nähtävissä. Tämä kehitys on kiristänyt finanssipolitiikkaa talouden pysyessä hauraana. Velkajarrua on uudistettava kiireellisesti, jotta estetään pysähtymissuuntaukset vuonna 2024.

Toinen kriittinen kohta on sosiaalisesti hyväksyttävän ja varallisuutta lisäävän hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tarve. Keskittyminen hiilidioksidin hintoihin ja ilmastorahoihin henkeä kohti tuo mukanaan riskejä ja jakelupoliittisia ongelmia, minkä vuoksi CO2-hinnan tulisi olla osa kattavampaa instrumenttiyhdistelmää. Työmarkkinoihin kohdistuu paineita työttömyyden lisääntyessä lyhyellä aikavälillä, kun taas keskipitkällä aikavälillä on olemassa vaara, että ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Työntekijöiden aktivointi ja kouluttaminen vaatii pitkän aikavälin taloudellisia resursseja.

SPD-puolueen johtaja Lars Klingbeil esittelee tiistaina liittopäivissä vuoden 2025 budjettilakiluonnoksen ja esittelee tulevien vuosien rahoitussuunnitelmat. Keskustelu herättää jo nyt paljon keskustelua Saksan poliittisessa ja taloudellisessa ympäristössä.