Tullit laskevat, velat kasvavat: Trump ja USA:n talouskriisi

Tullit laskevat, velat kasvavat: Trump ja USA:n talouskriisi

USA:lla on edessään monimutkainen taloudellinen tilanne, jolle on ominaista korkea valtionvelka ja jatkuvat kauppakonfliktit. Donald Trump ilmoitti äskettäin tulleista, joita lykättiin tai otettiin käyttöön viime hetkellä. Tiettyjen tavaroiden tullit putoavat 145 prosentista 30 prosenttiin, mutta 10 prosentin perustariffi säilyy kaikessa tuonnissa, samoin kuin toimialakohtaiset autojen, teräksen, alumiinin, puolijohteiden ja mahdollisesti lääkkeiden tullit. Asiantuntijat varoittavat, että nämä toimenpiteet voivat vähentää kulutusta ja johtaa heikkoon kasvuun. Esimerkiksi Walmart on jo ilmoittanut nostavansa hintoja korkeampien tariffien vuoksi. Keskimääräinen tehokas tuontitulli Yhdysvalloissa on nyt 15 %, mikä on kuusi kertaa korkeampi kuin ennen Trumpin virkaanastumista ja on suuri haaste kuluttajille.

Vaikka S&P 500 -indeksi on toipunut vuoden alusta, näkymät vakaalle taloudelle ovat epävarmat. Fedin puheenjohtaja Jerome Powell ilmaisi huolensa mahdollisista pysyvistä tarjontahäiriöistä eikä ole halukas leikkaamaan korkoja. Samaan aikaan Yhdysvaltain hallitus ottaa vuosittain lähes 2 biljoonaa dollaria uutta velkaa, mikä saa kokonaisvelan ylittämään vuotuisen taloudellisen tuotannon. Moody's on alentanut Yhdysvaltain luottoluokitusta, mikä tarkoittaa, että maa on menettänyt kaikkien kolmen suurimman luokituslaitoksen parhaan luokituksen. Tällä voi olla pitkällä aikavälillä negatiivinen vaikutus ulkomaisten sijoittajien kiinnostukseen, vaikka Yhdysvaltoja pidetään edelleen houkuttelevana suorien sijoitusten kohteena lähinnä verojen laskun ja suurten myyntimarkkinoiden vuoksi.

Kauppakonfliktin vaikutus euroalueeseen

Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen kauppakonflikti ei vaikuta vain Yhdysvaltojen, vaan myös Euroopan talouteen. Nämä jännitteet vaikuttavat Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikkaan. Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi euroalueen maat joutuvat ottamaan satoja miljardeja velkaa. Tämä lisää äärireaktioiden riskiä joukkovelkakirjamarkkinoilla, erityisesti erittäin velkaantuneissa maissa, kuten Italiassa ja Ranskassa.

Eurokriisin 2011/2012 aikana valtionlainojen korot nousivat, mikä vaikutti sijoittajien luottamukseen. Välttääkseen vastaavan laskun EKP on sittemmin tukenut joukkovelkakirjojen hintoja laajoilla ostoilla. Tärkein ohjauskorko, talletuskorko, on jo laskettu 4,0 prosentista 2,75 prosenttiin, ja lisälaskua odotetaan seuraavassa EKP:n kokouksessa. Leikkaukseen saattaa liittyä epävarmuutta maailmanlaajuisesta tullisodasta, joka voi mahdollisesti laukaista inflaation piikin.

Korkopäätökset ja inflaationäkymät euroalueella

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ilmaisi huolensa euroalueen inflaationäkymien epävarmuudesta. Saksan inflaatio on tällä hetkellä 2,3 prosenttia ja euroalueella 2,5 prosenttia, kaukana keskipitkän aikavälin 2,0 prosentin tavoitteesta. Useat EKP:n jäsenet, mukaan lukien Isabel Schnabel, vaativat keskustelua koronlaskujen mahdollisesta lopettamisesta, jotta korot eivät pysyisi liian alhaisina ja johtaisi näin korkeaan inflaatioon ja finanssikriiseihin pitkällä aikavälillä. Keskuspankkeihin kohdistuva paine kasvaa maailmanlaajuisesti, mikä voi vaarantaa rahapolitiikan päättäjien riippumattomuuden ja vakauden.

Yleisesti ottaen taloudellinen tilanne on edelleen kireä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, kun taas rahoitusmarkkinoiden toimijat seuraavat tiiviisti, miten molempien alueiden poliittiset päätökset vaikuttavat talousympäristöön.