Budjettikeskustelu: Hallitus suunnittelee säästöjä, mutta missä on oikeus?

Budjettikeskustelu: Hallitus suunnittelee säästöjä, mutta missä on oikeus?

Nykyinen budjettipuhe ilmoitti kauaskantoisista muutoksista Itävallan väestölle. Valtiovarainministeri on ryhtynyt sekä säästämis- että investointitoimiin budjetin vakauttamiseksi. Tässä yhteydessä Itävallan ammattiliittojen keskusliitto (ÖGB) vaatii oikeudenmukaista taakan jakamista, erityisesti sisällyttämällä prosessiin laajemmat hartiat. Erityisen positiivisesti on arvioitu pankkiveron korotus, energiayhtiöiden intensiivisempi osallistuminen budjettijärjestelyihin ja yli miljoonan euron tulojen korotettu yläveroaste.

Muita positiivisia kehityssuuntia ovat säätiöverojen korotukset ja panostukset aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, joka sisältää muun muassa ”Aktion 55Plus” -aloitteen. Koulutussektorilla otetaan käyttöön pakollinen toinen päiväkotivuosi ja terveydenhuollon alalla kehitetään uusia naisten terveyteen liittyviä toimenpiteitä. Lisäksi "Puhdas Itävalta" -aloitteen tarkoituksena on auttaa siirtämään tavaraliikennettä rautateille.

Budjettipuheen kriittisiä kohtia

Budjettipuheessa esitettiin kuitenkin myös kriittisiä kohtia. Eläkesäästöt, perheetuudet ja ilmastobonus ovat kritiikin kohteena. Todetaan, että ilmastobonusta ei täysin kompensoida etenkään öljyn tai kaasun varassa oleville vuokralaisille. Kolmannen "kylmän etenemisen" keskeyttäminen on myös kiistanalainen ja sitä pidetään käsittämättömänä. Tärkeitä perhe-etuuksia, kuten lasten verohyvitystä ja perheavustusta, ei arvosteta, mikä vaikuttaa erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin.

Säästötoimenpiteiden kritisoimisen lisäksi ÖGB vaatii suurempia yrityksiä osallistumaan budjetin vakauttamiseksi. Erityisesti korostettava seikka koskee yhtiöveron alennusta 25 prosentista 23 prosenttiin, joka vie budjetista yli miljardi euroa vuosittain. ÖGB kannattaa varallisuus- ja perintöveron käyttöönottoa taloudellisen taakan oikeudenmukaisemmaksi jakamiseksi.

Näkymät hallitusohjelmalle 2025-2029

Hallitusohjelmassa yhtiöverokanta säilyy 23 prosentissa. Strategiaan kuuluu myös korkeimman 55 prosentin tuloverokannan jatkaminen neljällä vuodella vuoteen 2029 asti. Vuodesta 2025 alkaen työntekijöille otetaan käyttöön jopa 1 000 euron veroton bonus. Tämä antaa yrityksille mahdollisuuden luoda kannustimia ilman, että niitä sitoo työehtosopimus.

Toinen tärkeä hanke on todellisella vanhuuseläkkeellä olevien uuden lisätulomallin käyttöönotto vuodesta 2026 alkaen, jolloin lisätulo on 25 prosentin kiinteän lähdeveron alaista ja vapautettu sosiaaliturvasta. Myös työnantajien eläke- ja sairausvakuutusmaksut pitäisi puolittaa. Vuonna 2025 osana kiinteistöveroa otetaan käyttöön myös omistautumismaksu, jotta omistautumisvoitot kirjataan tehokkaammin.

Hallitus aikoo myös arvioida poistoaikoja realististen taloudellisten vaikutusaikojen osalta erityisesti peruskorjausinvestointien osalta, ja EU:n FASTER-direktiivin toimeenpanoa rajat ylittävien lähdeveron palautusten yksinkertaistamiseksi viedään eteenpäin. Nämä muutokset valaisevat ja varjostavat Itävallan taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen tulevia haasteita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että budjetti on askel oikeaan suuntaan oikeudenmukaisemman jako-oikeuden luomiseksi, mutta edelleen on merkittäviä sosiaalisia epätasapainoja, jotka vaikuttavat ensisijaisesti työntekijöihin ja alemman tulotason ryhmiin. ÖGB jatkaa oikeudenmukaisten maksujen puolustamista kaikille väestöryhmille.

Lisätietoja saat verkkosivuilta ÖGB ja EY.