Liittovaltion budjetti 2025: Lindner suunnittelee miljardien arvoisia investointeja!

Liittovaltion budjetti 2025: Lindner suunnittelee miljardien arvoisia investointeja!

Valtiovarainministeri Christian Lindner on tällä hetkellä kiinnostunut investointiministerin tehtävästä. Sen on kuitenkin ensin täytettävä vuoden 2025 talousarviota koskevat velvoitteensa. Lindner on jo saanut edeltäjänsä Lars Klingbeilin budjettiesityksen, jossa ehdotetaan merkittäviä muutoksia. Asiakirjassa suunnitellaan suurelta osin puolustus- ja turvallisuusmenojen velkajarrun poistamista. Tärkeä näkökohta on, että on olemassa ensimmäisiä merkkejä siitä, että taantuma on voitettu. Tässä yhteydessä on myös suunniteltu 500 miljardin euron lisäpanos infrastruktuuri-investointeihin, jotka voidaan rahoittaa kokonaan luotolla. Liittovaltion budjetin laatimisprosessi esitetään suhteellisen yksinkertaisena, mikä antaa toivoa nopeasta täytäntöönpanosta.

Tässä yhteydessä liittohallitus on hyväksynyt lain osavaltioiden ja kuntien infrastruktuuri-investointien rahoittamiseksi. Tämä edellyttää, että erityisestä liittovaltion rahastosta osoitetaan 100 miljardia euroa kohdennettuihin sijoituksiin. Näiden investointien painopiste on koulutuksen, liikenteen, energian, digitalisoinnin, asumisen, sairaaloiden ja ilmastonsuojelun aloilla. Lakiehdotuksella pannaan täytäntöön perustuslain 143h artiklan 2 kohta ja luodaan siten oikeusperusta varojen myöntämiselle.

Resurssien jakaminen ja vastuu

Käytettävissä oleva 100 miljardia euroa jaetaan Königstein Key -menettelyn mukaisesti, joka koskee varojen oikeudenmukaista jakamista valtioille. Näillä rahastoilla tuetut investointitoimenpiteet on aloitettava 1.1.2025 jälkeen ja niitä voidaan hyväksyä vuoden 2036 loppuun asti. Liittovaltion varoja tulee käyttää joustavasti ja määrätietoisesti, vastuu varojen käytöstä on osavaltioilla. Mahdollisia käyttökohteita ovat muun muassa pelastuspalvelu, liikenneinfrastruktuuri, koulutusinfrastruktuuri ja digitalisaatio.

Toinen oleellinen osa esitystä koskee rakenneosaa. Näin maat voivat käyttää rakenteellista liikkumavaraa 0,35 prosentin bruttokansantuotteesta. Tässä yhteydessä on suunnitteilla myös muutoksia budjettiperiaatteisiin, vakausneuvostolakiin ja pakotteiden maksujen kohdentamista koskevaan lakiin, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus EU:n lainsäädännön kanssa. Tämä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus johtaa myös uuteen indikaattoriin Euroopan julkisen talouden valvontaa varten: nettomenot. Lakiehdotus säätelee viime kädessä sallitun rakennelainan jakautumista yksittäisten maiden kesken.

Finanssipolitiikan tämänhetkinen kehitys osoittaa, että liittohallitus pyrkii luomaan pohjan tulevalle kasvulle ja vakaudelle strategisten investointien avulla.