Koronatuki yrityksille: Joka neljäs joutuu maksamaan rahat takaisin

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

www.stuttgarter-nachrichten.de:n raportin mukaan valtion koronaapua käyttäneet yritykset ovat nyt saaneet alustavan taseen. Elinkeinoministeriön mukaan lähes joka neljäs yritys joutuu maksamaan takaisin osan saamastaan ​​tuesta. Samaan aikaan kuitenkin noin 40 prosenttia yrityksistä saa lisämaksuja liittovaltiolta. Korona-siltatukea maksettiin epäbyrokraattisesti yrityksille, joiden olemassaolo oli uhattuna ja myynnin suuret laskut, mutta maksuun liitettiin loppulausunto, jossa verrattiin todellista myynnin laskua ja tukikelpoisia kiinteitä kustannuksia ennusteeseen. Tämä välisaldo perustuu otokseen, joka sisältää 338 000 hakemusta, jotka on jätetty lopputilinpäätöstä varten, ja lopputilinpäätöksen määräaikaa pidennetään 31. lokakuuta. Tämä…

Gemäß einem Bericht von www.stuttgarter-nachrichten.de, haben Unternehmen, die staatliche Corona-Hilfen in Anspruch genommen haben, nun eine vorläufige Bilanz erhalten. Laut dem Wirtschaftsministerium müssen fast jedes vierte Unternehmen einen Teil der erhaltenen Hilfen zurückzahlen. Gleichzeitig erhalten jedoch etwa 40 Prozent der Betriebe Nachzahlungen vom Bund. Die Corona-Überbrückungshilfen wurden unbürokratisch an existenzbedrohte Unternehmen mit hohen Umsatzrückgängen ausgezahlt, aber die Auszahlung war an eine Schlussabrechnung gekoppelt, die den tatsächlichen Umsatzrückgang und förderfähige Fixkosten mit der Prognose abgeglichen hat. Diese Zwischenbilanz beruht auf Stichproben von 338.000 eingereichten Anträgen für die Schlussabrechnung, wobei die Frist für die Schlussabrechnungen bis zum 31. Oktober verlängert wurde. Diese …
www.stuttgarter-nachrichten.de:n raportin mukaan valtion koronaapua käyttäneet yritykset ovat nyt saaneet alustavan taseen. Elinkeinoministeriön mukaan lähes joka neljäs yritys joutuu maksamaan takaisin osan saamastaan ​​tuesta. Samaan aikaan kuitenkin noin 40 prosenttia yrityksistä saa lisämaksuja liittovaltiolta. Korona-siltatukea maksettiin epäbyrokraattisesti yrityksille, joiden olemassaolo oli uhattuna ja myynnin suuret laskut, mutta maksuun liitettiin loppulausunto, jossa verrattiin todellista myynnin laskua ja tukikelpoisia kiinteitä kustannuksia ennusteeseen. Tämä välisaldo perustuu otokseen, joka sisältää 338 000 hakemusta, jotka on jätetty lopputilinpäätöstä varten, ja lopputilinpäätöksen määräaikaa pidennetään 31. lokakuuta. Tämä…

Koronatuki yrityksille: Joka neljäs joutuu maksamaan rahat takaisin

Tekijän raportin mukaan www.stuttgarter-nachrichten.de Valtion Corona-apua käyttäneet yritykset ovat nyt saaneet alustavan taseen. Elinkeinoministeriön mukaan lähes joka neljäs yritys joutuu maksamaan takaisin osan saamastaan ​​tuesta. Samaan aikaan kuitenkin noin 40 prosenttia yrityksistä saa lisämaksuja liittovaltiolta. Korona-siltatukea maksettiin epäbyrokraattisesti yrityksille, joiden olemassaolo oli uhattuna ja myynnin suuret laskut, mutta maksuun liitettiin loppulausunto, jossa verrattiin todellista myynnin laskua ja tukikelpoisia kiinteitä kustannuksia ennusteeseen. Tämä välisaldo perustuu otokseen, joka sisältää 338 000 hakemusta, jotka on jätetty lopputilinpäätöstä varten, ja lopputilinpäätöksen määräaikaa pidennetään 31. lokakuuta.

Tämä kehitys voi vaikuttaa markkinoihin ja rahoitusalaan monin tavoin. Toisaalta luottamus yritysten valtion antamaan taloudelliseen tukeen saattaa heikentyä, mikä voi johtaa siihen, että entistä harvemmat yritykset hyödyntävät sitä tulevaisuudessa. Tämä puolestaan ​​voi vaikuttaa talouden elpymiseen pandemian jälkeen.

Toisaalta takaisinmaksu- tai lisämaksuvaatimukset voivat vaikuttaa asianomaisten yritysten maksuvalmiuteen. Tämä voi lyhennysten määrästä riippuen johtaa taloudellisiin pullonkauloihin ja vaarantaa yrityksen taloudellisen vakauden.

Lisäksi julkinen keskustelu valtion tukiohjelmien tehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta takaisinmaksuvaatimusten valossa voi lisääntyä, mikä voi johtaa politiikan ja sääntelyn muutoksiin rahoitusalalla. Siksi on tärkeää seurata tiiviisti tätä kehitystä ja harkita mahdollisia vastatoimia markkinoihin ja rahoitussektoriin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.stuttgarter-nachrichten.de

Artikkeliin