Saksa päättää: sosiaalinen oikeudenmukaisuus menee vapauden edelle!

Saksa päättää: sosiaalinen oikeudenmukaisuus menee vapauden edelle!

Saksassa väestö arvostaa korkeasti sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kuten uusi tutkimus osoittaa. Insan johtaja Hermann Binkert valaisee näiden tutkimusten tuloksia ja mielipidetutkimuksen menetelmiä kirjassaan "How Germany Ticks. An Opinion Researcher Unpacks". Hänen esittämiensa tutkimusten mukaan 58 % saksalaisista pitää sosiaalista oikeudenmukaisuutta tärkeämpänä kuin taloudellista vapautta, jota vain 34 % vastaajista pitää tärkeämpänä. Tämä osoittaa vahvaa yleistä kiinnostusta sosiaalipoliittisia kysymyksiä kohtaan.

Erityisen silmiinpistävää on, että lähes puolet 18–29-vuotiaista (50 %) kannattaa taloudellista vapautta. Tämä ikäryhmä tarjoaa mielenkiintoisen kontrastin vanhemmille väestöryhmille, joissa etusijalla on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Itä-Saksassa on myös voimakas tarve sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen verrattuna Länsi-Saksaan.

Poliittiset vaikutukset asenteisiin

Poliittinen sijainti vaikuttaa merkittävästi äänestäjien mielipiteisiin. Kyselyjen analyysi osoittaa, että 76 prosenttia Die Linken äänestäjistä ja 69 prosenttia SPD:n äänestäjistä kuvailee itseään "sosialistisemmiksi". Myös 40 prosenttia AfD:n äänestäjistä näkee olevansa samassa tilanteessa. Sitä vastoin 57 % FDP:n äänestäjistä pitää "kapitalistisempia". CDU/CSU:n äänestäjien joukossa niiden osuus, jotka pitävät itseään "sosialistisempana" tai "kapitalistisempana", jakautuu tasaisesti.

Lisäksi on huomattava joukko ihmisiä, jotka uskovat, että perustuslainsuojeluvirastoa voidaan käyttää väärin poliittisiin tarkoituksiin. Tässä on 48 prosenttia kyselyyn vastanneista, ja 74 prosenttia AfD:stä ja 62 prosenttia FDP:n äänestäjistä uskoo tällaiseen väärinkäyttöön. Vain vihreiden joukossa on suhteellinen enemmistö, joka pitää tätä väärinkäyttöä epätodennäköisenä.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja demografiset tekijät

Kyselyt tarjoavat tietoa myös tulonjaosta ja sosiaalisista asioista. Pienituloisista (alle 1000 euron tulot) 45 % ilmoittaa terveysongelmista, kun taas korkeatuloisista (4000 euroa ja enemmän) vastaava luku on vain 76 %. Yksinäisyys on myös vahvasti riippuvainen tuloista: 47 % pienituloisista pelkää yksinäisyyttä, kun taas suurituloisista 32 %. Tämä korostaa tulojen, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.

Kaiken kaikkiaan nykyinen mielipidetutkimus osoittaa selkeän kuvan: suurin osa vastaajista Saksassa pitää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kun taas taloudellista vapautta suosivat ensisijaisesti nuoremmat miehet ja korkeatuloiset. Nämä tulokset eivät ainoastaan ​​heijasta sosiaalisia näkemyksiä, vaan myös kuvaavat Saksan poliittisen maiseman monimutkaisuutta. Binkert varoittaa, että mielipidetutkimuksen tulokset kyseenalaistetaan usein ennenaikaisesti, koska sosiaalinen ympäristö ja algoritmit vaikuttavat havaintoon.