Saksan väestö suosii valtion sääntelyä vapaiden markkinoiden sijaan. Mitä se tarkoittaa taloudelle.

Saksan väestö suosii valtion sääntelyä vapaiden markkinoiden sijaan. Mitä se tarkoittaa taloudelle.

amp2.handelsblatt.comin raportin mukaan

Liittovaltion lämmityslaki on johtanut kiivaisiin keskusteluihin Saksassa. Alun perin laissa olisi määrätty, että vain lämpöpumput olisi sallittu uusissa asennuksissa. Tämä asetus kuitenkin heikkeni vastustuksen vuoksi. Lämmityslakikeskustelu herättää perustavanlaatuisen kysymyksen siitä, kuinka paljon markkinoita ja kuinka paljon valtiota halutaan talouspolitiikassa. Initiative New Social Market Economy (INSM) -järjestön edustavan tutkimuksen mukaan saksalaiset näyttävät olevan taipuvaisempia valtioon kuin markkinoihin. Tämä koskee myös esimerkiksi hintasääntelyä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Suurin osa väestöstä kannattaa hallituksen toimenpiteitä, erityisesti niihin suoraan vaikuttavissa asioissa, kuten vuokrien säätelyssä tai valtion resurssien käytössä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tutkimustulosten analyysi osoittaa, että valtaosa väestöstä kannattaa valtion toimia, kuten vuokrahintojen sääntelyä. Vuokramarkkinoilla sääntelyn lisääminen nähdään ratkaisuna, vaikka ekonomistit varoittavat mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen torjunta osoittaa myös, että väestö kannattaa innovaatioita ja valtion sääntelyä enemmän kuin pelkästään innovaatioiden käyttöä. Poliitikot kuitenkin luottavat yhä enemmän valtion sääntelyyn, jolla voi olla vastaavia vaikutuksia rahoitusalaan ja markkinoihin. Esimerkiksi hiilidioksidin korkeammat hinnat voivat vaikuttaa kustannustehokkuuteen, ja hallitus on sitoutunut rajoittamaan päästöjä valtion sääntelyllä.

Kaiken kaikkiaan kysely osoittaa, että Saksassa tarvitaan valtion toimia, erityisesti alueilla, jotka vaikuttavat suoraan väestöön. Tällä voi olla vaikutusta markkinatalouteen ja rahoitusalaan, sillä valtion säädökset voivat vaikuttaa hintoihin ja innovaatioihin.