Saksan vientiylijäämät: Mihin talouden rakennemuutos johtaa?

Saksan vientiylijäämät: Mihin talouden rakennemuutos johtaa?

Saksalla on edessään merkittäviä haasteita kauppapolitiikassaan, joille on ominaista kasvava vientiylijäämä erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Vapaakaupan menestyksestä huolimatta EU:n komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja lukuisat taloustieteilijät arvostelevat voimakkaasti Saksan talouspolitiikkaa. Tämä torjuu kiireellisesti tarvittavan paradigman muutoksen kohti kotimaan talouden suurempaa huomioimista. Vientisuuntautuneiden yritysten voitot virtaavat ensisijaisesti omistajien taskuihin, kun taas työntekijöiden tulojen kasvu jää tuottavuuden ja hinnankorotusten jälkeen. Tämä tekee uudelleenjaosta alhaalta ylös selväksi, ja muut maat ovat yhä enemmän velallisia Saksan vientiylijäämien vuoksi. Saksa itse kuluttaa vähemmän kuin tuottaa ja vie työttömyyttä näihin maihin.

Näissä taloudellisissa olosuhteissa tilanne kärjistyi entisestään Yhdysvaltain hallituksen Donald Trumpin johtamien kauppapoliittisten toimien vuoksi. Entinen presidentti määräsi korkeat rangaistustullit Saksan viennille, erityisesti 50 % teräkselle ja alumiinille. Nämä politiikat johtivat keskusteluun tarpeesta miettiä uudelleen riippuvuutta vientimarkkinoista, jotta Saksan taloudellinen asema voidaan turvata pitkällä aikavälillä.

Kiireellinen remontti tarpeen

Saksan talouspolitiikka ei kohtaa vain sisäisiä haasteita, vaan myös ulkoisia paineita, jotka edellyttävät muutosta kohti kotimaista taloutta. Vientisuuntautuneisuuden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää poliittisia interventioita ja kokonaisvaltaista makrotalouden suunnittelukonseptia. Osana tätä keskustelua on se, että Saksan pitäisi tuoda enemmän fossiilia energiaa Yhdysvalloista, mikä lisää entisestään sen riippuvuutta Amerikan markkinoista.

Globaalin talousjärjestyksen kontekstissa on selvää, että Trumpin talouspolitiikalla on merkittäviä vaikutuksia paitsi Yhdysvaltoihin, myös Saksaan. Hän luottaa aggressiiviseen ulkopolitiikkaan, joka perustuu Yhdysvaltojen taloudellisiin etuihin. Tämä strategia voisi päättää vapaakaupan ja tullien korotusten aikakauden. Trump itse ei ole vain uhannut uusilla tulleilla, vaan on myös keskustellut tuloveron poistamisesta, jolla voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia.

Uusliberalististen lähestymistapojen kritiikki

Ristiriidat Trumpin talousnäkemyksissä ovat ilmeisiä. Hän ei näe kasvavaa tuloeroa rikkaiden ja keskivertokansalaisten välillä ongelmana ja vastustaa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä talousjärjestelmää. Toisin kuin aikaisemmissa uusliberaaleissa, Trumpin politiikassa on merkkejä nationalistis-autoritaarisesta uusliberalismista, joka johtaa valtiota kuin kiinteistöyhtiö ja ennen kaikkea tavoittelee kokoa ja valtaa.

Tässä sekaisessa tilanteessa Saksan talouden välttämätön rakennemuutos on vieläkin kiireellisempi. Nykyiset ulkoiset ja sisäiset haasteet eivät herätä kysymyksiä ainoastaan ​​kilpailukyvystä, vaan myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta Saksassa. Talousjärjestyksen tulee heijastaa paitsi vientimarkkinoiden, myös paikallisen väestön ja koko Euroopan yhteisön tarpeita.