Dürr vaatii rohkeita uudistuksia: koalitio talouskasvun paineessa!
FDP:n johtaja Christian Dürr vaatii Maischbergeriltä rohkeita talouspoliittisia uudistuksia. Keskustelua investoinneista, velkajarrusta ja ilmastonsuojelusta.
Dürr vaatii rohkeita uudistuksia: koalitio talouskasvun paineessa!
Koalitioon kohdistuva paine: talouspoliittisia muutoksia tarvitaan. FDP-puolueen johtaja Christian Dürr vaatii "rohkeita uudistuksia" Saksan taloudellisen toimintakyvyn turvaamiseksi. Keskustelussa Sandra Maischbergerin kanssa tarkasteltiin liikennevalopuolueiden (SPD, Vihreät, FDP) taloudellisia suunnitelmia, ja Dürr korosti suunnanmuutoksen kiireellisyyttä.
Moderaattori kysyi häneltä, kohdistuiko velkajarru taloutta vastaan. Taloustieteilijä Achim Trugerin mukaan talouskasvu voi olla 5 % vuoteen 2025 mennessä, mikäli asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään. Dürr kritisoi investointien vähentämistä liittovaltion budjetissa 17 prosentista vain 10 prosenttiin ja vaati edellisen hallituksen investointitason säilyttämistä.
Kiista investoinneista ja suunnitteluturvasta
Manuela Schwesig SPD:stä vastusti jyrkästi Dürria ja korosti, että lisäinvestoinnit tuovat suunnitteluvarmuutta. Hän teki selväksi, että erityisrahasto jaetaan kunnille, eikä sitä käytetä kulutusmenoihin. Dürr kuvaili nykyistä politiikkaa "vaihtopihaksi" tulevien sukupolvien kustannuksella ja vaati pääomaturvaa sosiaalivakuutuksissa taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi.
Hän varoitti, että ilman muutoksia koalitiosopimukseen nollakasvu jatkuisi. Tulevaisuudessa energiapolitiikkaa on myös ajateltava "täysin uudella ja isommalla" tavalla. Tässä yhteydessä hän vaati ydinfuusiolain hyväksymistä ydinfuusion edistämiseksi Saksassa. Schwesig puolestaan arvosteli verkon laajennuskustannusten suunniteltua kohdentamista väestölle ja taloudelle.
Ilmastonsuojelu taloudellisena haasteena
Taloudellisen keskustelun lisäulottuvuuksia on avautumassa ilmastonsuojelun suhteen Saksassa, josta on tulossa merkittävä taloudellinen rakennustyömaa. Tarvittavien investointien rahoittamisessa on huomattavaa epävarmuutta. Velkajarrusta keskustellaan mahdollisena rahoituksen lähestymistapana. Tarvittavat investoinnit voimalinjoihin, e-latausasemiin ja nykyaikaiseen rataverkkoon edellyttävät tutkimuslaitosten arvioiden mukaan vähintään 600 miljardin euron kertainvestointia seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Jotkut laitokset arvioivat tämän tarpeen jopa noin 100 miljardiksi euroksi vuodessa. Vertailun vuoksi nykyinen liittovaltion budjetti on noin 450 miljardia euroa vuodessa. Ulrich Klüh Darmstadtin ammattikorkeakoulusta pitää näitä arvioita varovaisina ja kannattaa lainaa rahoitukseen.
Poliittiset reaktiot ja velkajarru
Poliittiset reaktiot velkajarruun ovat erilaisia: vasemmisto vaatii sen lakkauttamista, kun taas Vihreät ja SPD hakevat uudistusta. Unioni, FDP ja AfD puolestaan ovat sitoutuneet pitämään yllä velkajarrua. Nämä näkemykset merkitsevät selkeää jakoa poliittisessa maisemassa, kun unioni ja FDP keskittyvät talouskasvuun uusien lainojen ottamisen sijaan.
Keskustelu velkajarrusta kiihtyy, kun Karen Pittel Ifo-instituutista korostaa, että taloutta ja ilmastoa ei pidä tarkastella erikseen. SPD ja Vihreät suunnittelevat "Saksa-rahaston" käyttöönottoa lainoilla tehtäviä investointeja varten, kun taas mahdollinen uusi hallituskoalitio voisi tavoitella uutta erityisvelkaa ilmastonsuojeluun ja turvallisuuteen.
Kaiken kaikkiaan on edelleen selvää, että tarvittavien investointien ja todellisuudessa käytettävissä olevien varojen välillä on merkittävä kuilu, jota tiivistävät entisestään koalitiossa käynnissä olevat keskustelut.