Talousasiantuntija Jens Spahn vaatii tiukempia taloudellisia sanktioita niille, jotka kieltäytyvät työnteosta

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

www.sueddeutsche.de:n raportin mukaan unionin eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jens Spahn suunnittelee tiukempia taloudellisia seuraamuksia kansalaisetuuksia saaville, jotka kieltäytyvät tekemästä työtä. Hän vaatii keskustelua seurauksista ihmisille, jotka eivät ota vastaan ​​tarjottua työtä. Hän mainitsee erityisesti terveet, työkykyiset nuoret, joiden hänen mielestään pitäisi ottaa vastaan ​​mikä tahansa tarjottu pätevyys tai työ. Liitto aikoo keskustella aiheesta lisää tulevina kuukausina ja puhuu "suorituskyvyn ja kovan työn sopimuksesta". Tällä suunnitellulla työnteosta kieltäytyvien kansalaisetuuden saajien taloudellisten seuraamusten tiukentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoihin ja finanssialaan. Jos pakotteet todella...

Gemäß einem Bericht von www.sueddeutsche.de, plant Unionsfraktionsvize Jens Spahn schärfere finanzielle Sanktionen für Bürgergeldbezieher, die eine Arbeit ablehnen. Er fordert eine Debatte darüber, welche Konsequenzen es für Menschen hat, die eine angebotene Arbeit nicht annehmen. Insbesondere erwähnt er gesunde, arbeitsfähige junge Menschen, die seiner Meinung nach eine angebotene Qualifikation oder Arbeit annehmen sollten. Die Union plant, das Thema in den kommenden Monaten stärker zu diskutieren und spricht von einem „Pakt für Leistung und Fleiß“. Diese geplante Verschärfung der finanziellen Sanktionen für Bürgergeldbezieher, die eine Arbeit ablehnen, könnte bedeutende Auswirkungen auf den Arbeitsmarkt und die Finanzbranche haben. Sollten die Sanktionen tatsächlich …
www.sueddeutsche.de:n raportin mukaan unionin eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jens Spahn suunnittelee tiukempia taloudellisia seuraamuksia kansalaisetuuksia saaville, jotka kieltäytyvät tekemästä työtä. Hän vaatii keskustelua seurauksista ihmisille, jotka eivät ota vastaan ​​tarjottua työtä. Hän mainitsee erityisesti terveet, työkykyiset nuoret, joiden hänen mielestään pitäisi ottaa vastaan ​​mikä tahansa tarjottu pätevyys tai työ. Liitto aikoo keskustella aiheesta lisää tulevina kuukausina ja puhuu "suorituskyvyn ja kovan työn sopimuksesta". Tällä suunnitellulla työnteosta kieltäytyvien kansalaisetuuden saajien taloudellisten seuraamusten tiukentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoihin ja finanssialaan. Jos pakotteet todella...

Talousasiantuntija Jens Spahn vaatii tiukempia taloudellisia sanktioita niille, jotka kieltäytyvät työnteosta

Tekijän raportin mukaan www.sueddeutsche.de, Unionin eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jens Spahn suunnittelee tiukempia taloudellisia seuraamuksia niille, jotka kieltäytyvät työnteosta. Hän vaatii keskustelua seurauksista ihmisille, jotka eivät ota vastaan ​​tarjottua työtä. Hän mainitsee erityisesti terveet, työkykyiset nuoret, joiden hänen mielestään pitäisi ottaa vastaan ​​mikä tahansa tarjottu pätevyys tai työ. Liitto aikoo keskustella aiheesta lisää tulevina kuukausina ja puhuu "suorituskyvyn ja kovan työn sopimuksesta".

Tällä suunnitellulla työnteosta kieltäytyvien kansalaisetuuden saajien taloudellisten seuraamusten tiukentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoihin ja finanssialaan. Jos pakotteet todella otetaan käyttöön, se voi lisätä työkykyisten kansalaisten kannustimia ottaa vastaan ​​tarjottuja työpaikkoja. Tämä voi johtaa työttömyyden vähenemiseen ja vaikuttaa myönteisesti sekä talouteen että verotuloihin. Toisaalta mahdolliset sanktiot voivat myös aiheuttaa yhteiskunnallista kiistaa ja heikentää joidenkin haavoittuvien kansalaisten taloudellista tilannetta.

Ehdotettujen pakotteiden lisäksi unioni suunnittelee myös kansalaisten rahauudistusta, joka voi vaikuttaa myös apua tarvitsevien taloudelliseen tukeen. Jens Spahn mainitsi myös ylitöiden verovapautuksen ja sosiaaliturvamaksujen rajoittamisen, mikä saattaa vaikuttaa rahoitussektoriin.

Kaiken kaikkiaan nämä toimenpiteet voisivat johtaa laajaan keskusteluun sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista ja vaikuttaa rahoitusalaan ja työmarkkinoihin. Nähtäväksi jää, miten keskustelu näistä ehdotuksista etenee tulevina kuukausina.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.sueddeutsche.de

Artikkeliin