Merz: Työaikauudistus hyvinvoinnin puolesta – onko 40 tunnin viikko tulossa?

Merz: Työaikauudistus hyvinvoinnin puolesta – onko 40 tunnin viikko tulossa?

Uusi liittokansleri Friedrich Merz (CDU) varoitti ensimmäisessä hallituksen lausunnossaan tärkeästä asiasta: Saksan kilpailukyky on vaakalaudalla. Merz valittiin 6. toukokuuta liittokansleriksi toisella äänestyskierroksella ja näkee keskeisen toiminnan tarpeen Saksan talouden tehostamiseksi. Merz selitti: "Nelipäiväisellä viikolla ja työ- ja perhe-elämän tasapainolla emme pysty ylläpitämään tämän maan vaurautta." Näihin haasteisiin vastaamiseksi hallitus luottaa työajan joustavuuden lisäämiseen.

Merzin tavoittelema uudistus edellyttää, että jatkossa päivittäisen enimmäistyöajan sijaan tulisi olla viikoittainen työaika. Tämä määräys on kirjattu myös unionin ja SPD:n väliseen koalitiosopimukseen. CDU:n työläissiipi on puhunut nykyisten työsääntöjen heikentämisen puolesta, mutta tietyin ehdoin. Nähtäväksi jää, voidaanko nämä ehdot panna täytäntöön CDU:ssa.

Uuden hallituksen haasteita

Merz on ottanut selkeän kannan: 40 tunnin työviikko on edelleen keskeinen osa työaikapolitiikkaa, joka tulisi toteuttaa pikaisesti. Toimenpiteen tarkoituksena on auttaa ihmisiä saavuttamaan parempi tasapaino perheen ja työn välillä. Samanaikaisesti ministerien on esitettävä suunnitelmansa, Merzin tavoitteena on Saksan johtoasema Euroopassa ja äskettäiset neuvottelut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan.

Hallituksella on suuria haasteita, kuten ulkopolitiikkaa, maahanmuuttoa sekä talous- ja rahoituskysymyksiä. Sisäministeri Alexander Dobrindt (CSU) on jo toteuttanut kampanjalupauksen, joka hylkää viisumittomat ulkomaalaiset maarajalla. Kaikki eivät kuitenkaan tue tätä toimenpidettä, koska tietyt ryhmät, kuten raskaana olevat naiset, ovat vapautettuja tästä hylkäämisestä. Lisäksi maahanmuuttopolitiikan kattavat uudistukset ovat vireillä, vaikka ne vievät todennäköisesti muutaman viikon ja edellyttävät lakimuutoksia.

Painopisteenä talouspolitiikka

Valtiovarainministeri Lars Klingbeil on nostanut vuoden 2025 budjetin kehittämisen etusijalle. Infrastruktuuriinvestointeihin on tarkoitus käyttää 500 miljardin euron velkapotti. On kuitenkin olemassa huoli siitä, että tämä lainapaketti voisi rikkoa eurooppalaisia ​​velkasääntöjä. Sähköveron alennuksen ja uusien yritysten poistosäännösten tarkoituksena on myös helpottaa taloudellista tilannetta.

Uusi talousministeri Katherina Reiche keskittyy myös pragmaattisempaan talouspolitiikkaan keskittyäkseen toimitusvarmuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. Merz näkee uuden hallituksensa hallituksen kokemuksen puutteen mahdollisuutena muutokseen. Puolustusministeri Boris Pistorius (SPD) on edelleen ainoa hallituksen jäsen, jolla on aikaisempaa hallituskokemusta, mikä tekee tulevista kuukausista entistä haastavampia. Hallituksen seuraavat askeleet ovat ratkaisevia sen kannalta, saadaanko toivotut työaika- ja talouspolitiikan uudistukset onnistuneesti toimeen.