Merz paineen alla: rikkooko hän vaalilupauksensa ja seuraa Trumpia?

Merz paineen alla: rikkooko hän vaalilupauksensa ja seuraa Trumpia?

Friedrich Merz (CDU) on ollut voimakkaan paineen alaisena siitä lähtien, kun hänet valittiin liittokansleriksi lähes kaksi kuukautta sitten. Koalitiossa on sisäisesti huomattavia jännitteitä, koska Merz ei ole vielä täyttänyt joitakin keskeisiä vaalilupauksia. Etenkin hänen keskeisistä lupauksistaan ​​pidetty yritysten ja kotitalouksien sähköveron alojen ylittäminen on saanut kritiikkiä. Yhdistykset puhuvat liittokanslerin sanarikkomuksesta ja vaativat toimeenpanoa ja selkeyttä ilmoitettujen avustustoimien suhteen. Merz puolestaan ​​työnsi läpi uusia miljardeja puolustus- ja infrastruktuurimenoja vanhassa Bundestagissa, mikä herättää kysymyksiä näiden hankkeiden taloudellisesta perustasta. Commerzbankin ennusteen mukaan Saksan valtionvelka voi nousta noin 2,47 biljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä, mikä vastaa lähes 90 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tämän kehityksen vaikutusta Saksan talouteen seurataan mielenkiinnolla. Vaikka Saksa on kansainvälisessä vertailussa edelleen kriittisen velkarajan alapuolella, eroa Ranskan kaltaisiin maihin, joissa velkasuhde voi nousta ennustettuun 143 prosenttiin suhteessa BKT:hen, suhtaudutaan kriittisesti. Merziä syytetään siirtymisestä pois liittovaltion CDU:n talouspoliittisista periaatteista ja silti ottamisesta kurssille, joka heijastaa Donald Trumpin lähestymistapaa velkaan. Trump oli harjoittanut veronkevennysten politiikkaa, joka nosti valtionvelkaa - strategiaa, jota Merz nyt näyttää kopioivan.

Kiistanalainen velkajarru

Myös velkajarrusta, jota Merz kuvaili vaalikampanjan aikana muuttumattomaksi, on tulossa kiistakohta. SPD syyttää Merziä vaalilupauksen rikkomisesta. SPD:n johtaja Lars Klingbeil suhtautui myönteisesti Merzin nopeaan mielipiteenmuutokseen velkajarrusta, kun taas SPD:n eroava eduskuntaryhmän johtaja Rolf Mützenich huomautti vihaisesti ristiriitaisuuksia. Merz oli ottanut selvän kannan, että hänen mielestään velkajarrun ylläpitäminen ilman uudistusta ei ole mahdollista, minkä omaksui myös liittokansleri Olaf Scholz. Scholz kritisoi, että puolustusmenojen lisääminen voitaisiin saavuttaa vain uudistamalla velkajarrua, mutta Merz vastasi luottavansa kasvavaan talouteen ja haluaisi avata uudelleen keskustelun velkajarrusta.

Vaalikampanjan aikana Merz keskusteli uuden erikoisrahaston tarpeesta, mutta sulki pois velkajarrun uudistamisen lähitulevaisuudessa. Nämä ristiriidat ja kalliiden vaalilahjojen pitäminen voivat johtaa siihen, että ainakin yksi keskusvaalilupaus lopulta hylätään. Lisäksi Merzin agendan poliittinen sisältö herättää yhä enemmän huomiota: ajatus mahdollisista veronkorotuksista, vaikka se onkin suljettu pois koalitiosopimuksesta, kiertää koalitiojäsenten keskuudessa.

Katso kansainvälisellä tasolla

Näiden sisäpoliittisten haasteiden keskellä Merz on kääntänyt painopisteensä myös kansainvälisesti. Hän edistää aktiivisesti pääomamarkkinaliittoa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa yksityisten rahoituslähteiden avaamiseksi ja eurooppalaisten yritysten pääoman saatavuuden parantamiseksi. Merz korostaa laajojen ja syvien pääomamarkkinoiden tarvetta, mutta on ristiriidassa olemassa olevien sopimusten kanssa koalitiosopimuksessa, joka hylkää täysin yhteisöllisen talletussuojan.

Johtopäätös: Friedrich Merzin liittokanslerin virkaa muokkaa yhä enemmän kysymys siitä, pystyykö hän vastaamaan kotimaisiin poliittisiin odotuksiin pitäen samalla silmällä kansainvälisiä mittapuita. Trumpin talouspoliittinen perintö ja siitä johtuvat yhtäläisyydet nykyiseen Saksan politiikkaan valaisevat harkiten Merzin kohtaamia haasteita.