100 päivän Merzin jälkeen: ekonomistit tekevät järkyttävän johtopäätöksen!

100 päivän Merzin jälkeen: ekonomistit tekevät järkyttävän johtopäätöksen!

Friedrich Merz valittiin musta-punakoalition liittokansleriksi 6. toukokuuta 2025. 100 päivän virkakauden jälkeen taloustieteilijät antavat ristiriitaisen arvion talouspoliittisista toimenpiteistä. Ifon ja FAZ:n 52. Economists Panelin mukaan, joka pidettiin 29.7.-5.8.2025, 170 taloustieteen professoria antoi arvionsa tähän mennessä toteutetuista toimenpiteistä. Tulokset osoittavat jakautuneen mielipiteen uuden hallituksen talouspolitiikasta.

Tutkimus osoitti, että 30 % osallistujista piti toimenpiteitä "jokseenkin negatiivisina" ja 12% jopa "erittäin negatiivisina". Toisaalta 25 % suhtautuu toimenpiteisiin myönteisemmin ja 32 % neutraalisti. Positiiviset arviot perustuvat ensisijaisesti julkisten investointien lisääntymiseen ja puolustusbudjetin kasvattamiseen.

Kritiikkiä ja haasteita

Myönteisistä puolista huolimatta on myös lukuisia kriittisiä ääniä. Taloustieteilijät arvostelevat sosiaalijärjestelmien uudistuspyrkimysten puutetta ja riittämätöntä sysäystä rakenneuudistuksiin, byrokratian vähentämiseen ja ilmastonsuojeluun. Erityisesti "äitieläkkeen" laajentaminen ja velkajarrun uudistaminen ovat saaneet kritiikkiä. Näitä päätöksiä pidetään oireena uudistusten puutteesta.

Erityisen huomionarvoisia ovat lisäpanostukset puolustukseen, julkisten investointien vahvistaminen erityisrahaston kautta sekä ilmoitettu yhtiöveron alennus. On kuitenkin myös merkittäviä huolenaiheita. Lähes 39 % vastaajista ei näe merkittäviä eroja edelliseen liikennevalohallitukseen verrattuna, kun taas 41 % näkee merkittäviä poikkeamia, jotka johtuvat pääasiassa lisääntyneistä puolustusmenoista.

Taloudellinen mieliala ja näkymät

Vaikka yleinen taloudellinen mieliala on parantunut, enemmistö ekonomisteista on yhtä mieltä siitä, että konkreettisia toimenpiteitä on ryhdytty liian vähän. Vero- ja sosiaalipolitiikan osalta havaitaan "business as usual", mikä johtaa siihen, että 53 % osallistujista arvioi talouspoliittisen osaamisen "keskikokoiseksi". Sama määrä arvioi toimenpiteiden vaikutusta nykyiseen talouteen "melko positiiviseksi". Kuitenkin 12 % näkee "melko pienen" vaikutuksen.

Keskipitkällä aikavälillä 34 % vastaajista arvioi taloudellisia toimenpiteitä "jossain määrin myönteisiksi", 37 % on neutraaleja ja 22 % arvioi niitä "jossain määrin negatiivisiksi". Keskeisenä esteenä ovat investointien pitkät toteutusajat ja Yhdysvaltojen tulleista mahdollisesti aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Lisäksi kritisoidaan keskittymisen puutetta kasvua edistäviin aloitteisiin ja rakenteellisten uudistusten puutetta.

Yksi myönteinen puoli kuitenkin säilyy: infrastruktuuri-investointien mahdolliset kasvuvaikutukset tarjoavat mahdollisuuksia tulevalle kehitykselle. Samaan aikaan oli myös osallistujia, jotka eivät osanneet nimetä onnistuneita päätöksiä, mikä korostaa epävarmuutta liittohallituksen talouspolitiikan suunnan käsityksessä.

Jaettu mielipide aikaisemmista toimenpiteistä kuvaa uuden liittouman haasteita. Nähtäväksi jää, pystyvätkö tulevat päätökset vastaamaan vaadittuihin uudistustarpeisiin ja vahvistamaan taloutta kestävästi. Tämän vahvistavat myös tulokset ifo, jotka tuovat esiin kasvavat jännitteet vakaan taloudellisen perustan ja välttämättömien uudistuspaineiden välillä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että musta-punaisen liittohallituksen ensimmäiset 100 päivää voivat jäädä historiaan sekavana vaiheena. Sekä vero- että sosiaalipolitiikassa noudatetaan odottavaa lähestymistapaa. Cicero tarjoaa kattavan analyysin taloustieteilijöiden mielipiteistä ja arvioista, millä on suuri merkitys poliittisen tilannekuvan kannalta.