Özdemirin johtopäätös: Vähän edistystä kestävässä maataloudessa?
www.tagesschau.de:n raportin mukaan vihreiden puolueen poliitikko ja maatalousministeri Cem Özdemir pyrki noin kaksi vuotta sitten tavoitteeseen tehdä maataloudesta kestävämpää. Hän halusi muun muassa varmistaa, että Saksassa pidettäisiin vähemmän kotieläimiä ja että niitä pidetään paremmin. Mutta ympäristönsuojelujärjestö Greenpeace puhuu kahdesta kadonneesta vuodesta, ja maataloustutkija Matin Qaim Bonnin yliopistosta on sitä mieltä, että Saksa on nyt hyvin kaukana kestävästä järjestelmästä. Vain noin 14 prosenttia tiloista toimi luonnonmukaisesti vuonna 2022, kun taas valtaosalla perinteisesti toimivista tiloista puuttuu edelleen kestävän kehityksen strategia. Näkökulmasta suurin rakennustyömaa...

Özdemirin johtopäätös: Vähän edistystä kestävässä maataloudessa?
www.tagesschau.de:n raportin mukaan vihreiden puolueen poliitikko ja maatalousministeri Cem Özdemir pyrki noin kaksi vuotta sitten tavoitteeseen tehdä maataloudesta kestävämpää. Hän halusi muun muassa varmistaa, että Saksassa pidettäisiin vähemmän kotieläimiä ja että niitä pidetään paremmin. Mutta ympäristönsuojelujärjestö Greenpeace puhuu kahdesta kadonneesta vuodesta, ja maataloustutkija Matin Qaim Bonnin yliopistosta on sitä mieltä, että Saksa on nyt hyvin kaukana kestävästä järjestelmästä. Vain noin 14 prosenttia tiloista toimi luonnonmukaisesti vuonna 2022, kun taas valtaosalla perinteisesti toimivista tiloista puuttuu edelleen kestävän kehityksen strategia.
Tieteellisesti suurin rakennustyömaa on karjankasvatus, sillä se aiheuttaa suuria kasvihuonekaasupäästöjä, runsasta maankäyttöä ja ylilannoitusta. Maatalouden tutkija Qaim vaatii siksi vakavaa lähestymistapaa lihan ja muiden eläintuotteiden kulutuksen vähentämiseksi edelleen. Tämän saavuttamiseksi eläintuotteiden alennettu arvonlisäverokanta olisi poistettava. Greenpeacen mukaan myös tuotantoeläinten määrä pitäisi puolittaa vuoteen 2045 mennessä. Vihreäpoliitikko Özdemir on kuitenkin toistaiseksi tarjonnut parempaan karjanhoitoon vain miljardi euroa, kun taas tiede näkee tarvetta kolmesta viiteen miljardiin euroon vuodessa. Lisäksi hänen kantansa uusiin geenitekniikan jalostusmenetelmiin ja glyfosaattiin, kiistanalaiseen torjunta-aineeseen, on edelleen epäselvä.
Vaikutukset, joita näillä maatalousministerin saavuttamattomilla tavoitteilla voi olla rahoitussektorille ja markkinoille, ovat moninaiset. Perinteisesti valmistettujen tuotteiden alhaisempi hyväksyntä voi johtaa ekologisten ja kestävien tuotteiden kysynnän kasvuun, mikä voi myös lisätä kiinnostusta investoida vastaaviin yrityksiin. Lisäksi maatalouden lisääntynyt sääntely voi johtaa tuottajien ja kuluttajien kustannusten nousuun. Nämä vaikutukset voivat asettaa uusia haasteita markkinoille ja rahoitussektorille.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.tagesschau.de