Resilienssi avaimena: Saksan tie kohti kestävää taloutta

Resilienssi avaimena: Saksan tie kohti kestävää taloutta

3. kesäkuuta 2025 professori Dr. h.c. mult. Roland Koch pohtii nykyajan haasteita ja resilienssin ratkaisevaa roolia Saksan tulevassa kehityksessä. Artikkelissa aiheesta Saksan talous Korostetaan, että joustavuus nähdään uuden liittohallituksen menestyksen perustana. Luottamus kestävään järjestykseen edistää optimismia ja luottamusta väestön keskuudessa.

Princetonin taloustieteilijä Markus Brunnermeier korostaa, että resilienssin ei ole oltava vain yksilöllinen tavoite, vaan myös yhteiskunnallinen tavoite, jolla varmistetaan hyvinvointi kaikille. Tätä varten olisi keskitettävä kuusi talous- ja sosiaalipolitiikan alaa:

• Vertrauen in Dienstleistungen statt industrielle Produktion.
• Umgang mit neuen Herausforderungen im Welthandel.
• Ordnungspolitik: private Risiken vs. staatliche Innovationen.
• Technologieoffene Energiepolitik.
• Staatliche Finanzpolitik und deren Auswirkungen auf Sozialsysteme.
• Demografischer Wandel und individuelle Mitverantwortung.

Kestävä lähestymistapa sosiaaliseen markkinatalouteen

Sosiaalista markkinataloutta kuvataan resilienssin käsitteeksi. Se on pitkään ollut Saksan talouden vakauttava tekijä, mutta se kohtaa yhä enemmän globaaleja haasteita. Tutkimus kirjoittajalta Xpert.digital huomauttaa, että sosiaalisen markkinatalouden mallia on kehitettävä edelleen, jotta voidaan vastata kestävämmin globalisaatioon, ammattitaitoisen työvoiman pulaan ja tekoälyn kehitykseen.

Resilienssi sisältää useita keskeisiä ominaisuuksia: sopeutumiskykyä, kestävyyttä, innovatiivisuutta ja kestävyyttä. Nämä ominaisuudet ovat ratkaisevia globalisaation mahdollisuuksien ja riskien menestyksekkäässä hallinnassa.

Globalisaation haasteet ja ammattitaitoisen työvoiman pula

Globalisaatio johtaa monimutkaisempiin ja haavoittuviin toimitusketjuihin. Riskien minimoimiseksi tarvitaan älykkäitä kansainvälistymisstrategioita, joihin kuuluu muun muassa toimitusketjujen monipuolistaminen ja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistaminen.

Lisäksi ammattitaitoisten työntekijöiden pula on akuutti ongelma. Lisää koulutusta MINT-aineissa ja joustavat, osa-aikaiset oppimismallit voisivat auttaa tässä. Myös automatisointi ja tekoälyn käyttö lisää tehokkuutta.

Tekoälyä pidetään taloudellisen muutoksen liikkeellepanevana voimana. Se ei ainoastaan ​​optimoi tuotantoprosesseja, vaan mahdollistaa myös uusien liiketoiminta-alueiden luomisen. Tekoälytaitojen opettamiseen tähtäävä koulutus on kuitenkin välttämätöntä digitaalisen muutoksen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi.

Kestävyys kestävyyden perustana

Kestävä kehitys on kestävän talouden keskeinen osa. Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen taloudellisiin päätöksiin ja kiertotalouden edistäminen ovat erittäin tärkeitä. Lisäksi on varmistettava kestävät toimitusketjut ja luotava tietoisuutta ympäristöystävällisistä toimista.

Resurssien vastuullinen käyttö näkyy myös valtion infrastruktuuri-, koulutus- ja tutkimusinvestointien tarpeessa. Selkeät sääntelykehykset kestävälle kehitykselle ja sosiaalisille työoloille ovat välttämättömiä, jotta yhteiskunta saadaan mukaan muutosprosessiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Roland Koch näkee kestävän yhteiskunnan pienten alusten laivastona, jotka kulkevat yhdessä määränpäähän. Yksilöt osallistuvat haasteiden voittamiseen sopeutumiskykynsä kautta, kun taas johtajuuden tulisi motivoida kestävyyden yhteistuotantoon. Fatalismi ja pessimismi todetaan estävän yhteiskunnan sopeutumiskykyä.

Tulevaisuus vaatii kokonaisvaltaista sopeutumista 2000-luvun vaatimuksiin tavoitteena tasapainottaa taloudellinen tehokkuus, sosiaalinen tasa-arvo ja ympäristön kestävyys.