Korona-avun takaisinmaksut: Mitä yritysten on nyt otettava huomioon

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

www.schwarzwaelder-bote.de:n raportin mukaan lähes joka neljäs koronakriisin aikana valtiontukea saanut yritys joutuu maksamaan osan siitä takaisin. Tämä käy ilmi talousministeriön alustavasta taseesta, joka on Saksan lehdistöviraston saatavilla. Siirtymäapua maksettiin epäbyrokraattisesti yrityksille, joiden olemassaolo oli uhattuna ja joiden myynti laski voimakkaasti, mutta liittyi loppuratkaisuun. Tämä tarkoittaa, että todellista myynnin laskua ja tukikelpoisia kiinteitä kustannuksia on verrattu ennusteeseen. Yritykset, joiden todellinen myynnin lasku jäi hakeessaan odotettua pienemmäksi, joutuvat nyt maksamaan takaisin osan saamastaan ​​tuesta. Elinkeinoministeriön lukujen mukaan hätäapua on noin 13,1 miljardia euroa ja 63,3 miljardia...

Gemäß einem Bericht von www.schwarzwaelder-bote.de, müssen fast jedes vierte Unternehmen, das staatliche Hilfen in der Corona-Krise erhalten hat, einen Teil davon zurückzahlen. Dies geht aus einer vorläufigen Bilanz des Wirtschaftsministeriums hervor, die der Deutschen Presse-Agentur vorliegt. Die Überbrückungshilfen wurden unbürokratisch an existenzbedrohte Unternehmen mit hohen Umsatzrückgängen ausgezahlt, waren aber an eine Schlussabrechnung gekoppelt. Dies bedeutet, dass der tatsächliche Umsatzrückgang und förderfähige Fixkosten mit der Prognose abgeglichen wurden. Unternehmen, bei denen der tatsächliche Umsatzrückgang geringer war als bei Antragstellung erwartet, müssen nun einen Teil der erhaltenen Hilfen zurückzahlen. Nach Zahlen des Wirtschaftsministeriums wurden rund 13,1 Milliarden Euro Soforthilfe und 63,3 Milliarden …
www.schwarzwaelder-bote.de:n raportin mukaan lähes joka neljäs koronakriisin aikana valtiontukea saanut yritys joutuu maksamaan osan siitä takaisin. Tämä käy ilmi talousministeriön alustavasta taseesta, joka on Saksan lehdistöviraston saatavilla. Siirtymäapua maksettiin epäbyrokraattisesti yrityksille, joiden olemassaolo oli uhattuna ja joiden myynti laski voimakkaasti, mutta liittyi loppuratkaisuun. Tämä tarkoittaa, että todellista myynnin laskua ja tukikelpoisia kiinteitä kustannuksia on verrattu ennusteeseen. Yritykset, joiden todellinen myynnin lasku jäi hakeessaan odotettua pienemmäksi, joutuvat nyt maksamaan takaisin osan saamastaan ​​tuesta. Elinkeinoministeriön lukujen mukaan hätäapua on noin 13,1 miljardia euroa ja 63,3 miljardia...

Korona-avun takaisinmaksut: Mitä yritysten on nyt otettava huomioon

www.schwarzwaelder-bote.de:n raportin mukaan lähes joka neljäs koronakriisin aikana valtiontukea saanut yritys joutuu maksamaan osan siitä takaisin. Tämä käy ilmi talousministeriön alustavasta taseesta, joka on Saksan lehdistöviraston saatavilla. Siirtymäapua maksettiin epäbyrokraattisesti yrityksille, joiden olemassaolo oli uhattuna ja joiden myynti laski voimakkaasti, mutta liittyi loppuratkaisuun. Tämä tarkoittaa, että todellista myynnin laskua ja tukikelpoisia kiinteitä kustannuksia on verrattu ennusteeseen. Yritykset, joiden todellinen myynnin lasku jäi hakeessaan odotettua pienemmäksi, joutuvat nyt maksamaan takaisin osan saamastaan ​​tuesta. Elinkeinoministeriön tietojen mukaan hätäapua maksettiin noin 13,1 miljardia euroa ja ohjelmiin, kuten marras-, joulukuu- tai uudelleenkäynnistysapuun, maksettiin 63,3 miljardia euroa.

Tällä toimella odotetaan olevan vaikutusta markkinoihin ja rahoitusalaan. Yritykset, jotka joutuvat maksamaan takaisin valtiontukea, voivat joutua taloudellisiin vaikeuksiin, varsinkin jos pandemia on jo vaikuttanut niihin. Tämä voi johtaa konkurssien lisääntymiseen ja vaikuttaa yleiseen taloudelliseen vakauteen. Tämä voi myös vaikuttaa luottamukseen valtion avustusohjelmiin, mikä puolestaan ​​voi vaikuttaa yritysten halukkuuteen käyttää valtion tukea tulevaisuudessa.

Sen vuoksi on tärkeää, että yritykset ja rahoitusasiantuntijat tutkivat huolellisesti, käytetäänkö valtion tukea ja missä määrin, jotta mahdolliset takaisinmaksut voidaan ennakoida ja varmistaa pitkän aikavälin rahoitusvakaus. Tämä edellyttää tarkan taloudellisen tilanteen analysointia ja realistisia tulevaisuuden myynnin ja kiinteiden kustannusten ennusteita.

Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.schwarzwaelder-bote.de

Artikkeliin